Kirjoitin aiemmassa tekstissä Kauniaisten taloustilanteen nopeasta heikentymisestä. Siinä missä seisoimme aiemmin taloudellisesti omilla jaloillamme, olemme nyt ajautuneet riippuvaisiksi valtiosta. Ennen sote-uudistusta emme saaneet valtionosuuksia (ainoana kuntana Suomessa!), mutta nyt ne muodostavat tuloista jo 34%. Tulot ovat tippuneet vauhdilla ja samalla iso osa kuluista jäi kunnan vastuulle.
Kivuttomin tapa korjata taloutta on kasvattaa asukaslukua. Kaksi muuta tapaa ovat palveluiden heikentäminen ja verojen nostaminen. Mitä enemmän asukkaita, sitä enemmän tuloja kuntaveroista. Rakentamalla lisää kasvaa myös kiinteistöveroista saatava summa ja kaupunki saa lisäksi tuloja rakennusoikeuden myynnistä. Vantaa käytti samaa keinoa oman kehärata-investointinsa maksattamiseen. Ratahan tekee tavallaan älyttömän mutkan Kivistöön, mutta sen ansiosta Vantaa sai kaavoitettua asuinaluetta yli 10 000 uudelle vantaalaiselle. Espoo puolestaan kaavoittaa Keran teollisuusalueelle asuntoja 15 000 tulevalle espoolaiselle.
Mikä on ongelman mittakaava?
Parhaan vertailukohdan Kauniaisten tilanteeseen saa Keran alueelta. Espoo maksaa kaupunkiradasta 142 800 000€ ja saa sillä 15 000 uutta asukasta Keraan. Tietämättä sen tarkemmin millaiset laskelmat Espoolla on taustalla, saadaan tästä arvioksi noin 9520€ per uusi asukas. Samalla suhdeluvulla Kauniaisiin tarvittaisiin 2889 uutta asukasta maksamaan 27 500 000€ ratainvestointia (28% lisäys nykyiseen asukaslukuun 10270).
Vuosina 2010-2017 asuntojen määrä Kauniaisissa kasvoi 20%, mikä on itse asiassa aika iso lisäys. Emme siis ole mahdottoman tehtävän edessä – rakentamista on onnistuttu vauhdittamaan aiemminkin.
Kauniaisten asuntokannasta on kerrostaloja 51% ja yhdessä asunnossa asuu keskimäärin 2,5 henkeä. Jätän omakotitalot ja rivitalot tarkastelun ulkopuolelle, koska rakentaminen kannattaa keskittää asemien ympäristöön ja siellä valtaosa rakennuksista on kerrostaloja. Lisäksi kaupungin puistomaisuuden säilyttämiseksi pientaloalueita ei tule tiivistää liikaa. Tarvitaan siis 1155 uutta kerrostaloasuntoa ja ongelma on ratkaistu.
1155 uutta kerrostaloasuntoa on paljon. Nykyisellään vakituisesti asuttuja kerrostaloasuntoja on 2288. Siihen tarvittaisiin puolet lisää. Käytännössä määrä on pienempi, koska pientaloalueille rakennetaan jatkuvasti lisää sinnekin. Jatketaan kuitenkin ajatuskoetta, ja mietitään mihin asunnot sijoittuisivat. On kaksi vaihtoehtoa:
- Kokonaan uusien taloyhtiöiden rakentaminen
- Lisärakentaminen korottamalla nykyisiä taloja tai rakentamalla lisää niiden tonteille
Uudisrakentaminen
Kaupungin suurin yhtenäinen rakentamaton alue löytyy Turunväylän varresta, jossa Kauniaisilla on kilometrin mittainen maakaistale lähellä Tuomarilan juna-asemaa. Sovitin siihen meidän taloyhtiön Helsingintie 4-6:sta ja katsoin miltä näyttäisi. Vastaavia 3-kerroksisia 45 asunnon yhtiöitä mahtuisi 7 kpl. Korottamalla ne 5 kerroksen korkuisiksi kuten naapurissa Espoon puolella, mahtuisi Turunväylän varteen jo 525 uutta asuntoa (7*75). Puolet tavoitteesta täynnä!
Kauniaisten asemalle kaavailtu tornitalo veisi asioita oikeaan suuntaan. Uutta asumista on suunnitteilla myös kaupungintalon alueelle, Bensowin alueelle, entiselle VPK:n tontille, Bredantielle, Tammikumpuun, Asematielle ja Eteläiselle Heikelintielle (Kaunis Granin numerossa 13/2024 on kattava listaus kaavoituskohteista). Käärmetalo-debatti on harmillisesti vienyt fokusta muilta rakennushankkeilta, joiden edistäminen olisi ehkä poliittisesti helpompaa. Toivottavasti tulevalla valtuustokaudella kaupungintalon tontin tilanne saadaan kuitenkin ratkaistua.
Oletetaan että näillä muilla hankkeilla saataisiin noin 260 uutta asuntoa, eli noin puolet siitä mitä Turunväylän varteen. Silloin tarvitaan vielä noin 250 asuntoa jostain.
Lisärakentaminen
Nykyisistä kerrostaloyhtiöistä iso osa on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Yhtiöissä on tehty isoja korjaushankkeita ja osa hankkeista on vasta tulossa. Asun itse 1970-luvulla rakennetussa yhtiössä ja meillä on äskettäin tehty katto-, julkisivu- ja ikkunaremontit. Mietin näiden rahoittamista lisärakentamisella, mutta se kaatui lopulta siihen että asian selvittäminen ja sopivien suunnitelmien laatiminen oli liian raskasta omin voimin. Väitän että sama tilanne on monissa muissakin yhtiöissä – periaatteessa kiinnostaa, mutta alkuun on vaikea päästä.
Kaupungilla on monia keinoja tuupata yhtiöitä oikeaan suuntaan. Tietopaketti lisärakentamisesta ja yhteystiedot sopiville suunnittelutoimistoille auttaisivat pääsemään alkuun. Kaupungin kannattaa myös tehdä periaatepäätös, jolla jokaiselle rakennusoikeutta hakevalle taloyhtiölle myönnetään 50% lisää rakennusoikeutta jo käytetyn oikeuden lisäksi. Rakennusoikeudesta pitää toki maksaa ja varsinaiset suunnitelmat hyväksyttää rakennusvalvonnassa kuten tähän asti, mutta päätös itsessään olisi tärkeä viesti yhtiöille panostaa lisärakentamiseen. Aktiivisella kannustamisella nykykerrostalojen laajentaminen lisäkerroksilla tai -rakennuksilla noin 10%:lla on hyvin tehtävissä.
Näin saamme kaupungille reilusti lisää asukkaita ja verotuloja, paremmat palvelut ja monipuolisemman liike-elämän. Pidemmällä aikavälillä vahva talous ja kasvava kaupunki on myös paras tae sille, että Kauniainen voi jatkaa itsenäisenä kuntana.