Joonas Ollila

Lisää kaupunkia Kauniaisiin - Kauniaisten keskustavisio

14.3.2026

Kauniaisissa on käynnistetty työ keskustan tulevaisuuden visioinniksi. Nyt alkuun se tapahtuu viranhaltijavetoisesti ja me luottamushenkilöt saamme myöhemmin ottaa kantaa ensimmäisiin vedoksiin. Visiointia ohjaa kaupungin strategia ja siitä johdetut periaatteet.

Uskon että saamme kaupungin viranhaltijoilta mielenkiintoista materiaalia työstettäväksi myöhemmin. Päätin kuitenkin ottaa varaslähdön ja tarjota oman konkreettisen vision siitä miltä Kauniaisten keskusta voi jatkossa näyttää, jos päätämme ajatella vähän isommin.

Rakentaminen

Keskustan tiivistäminen, rakennuskorkeuden nostaminen ja asukasluvun kasvattaminen lukevat kaikki selvästi kaupungin strategiassa. Lisää rakentamista on siis tiedossa, ja nyt on lähinnä kyse siitä miten rakentamista lähdetään toteuttamaan.

Itse pidän vanhoista rakennuksista ja klassisesta muotokielestä. On toki joitain onnistuneita moderneja rakennuksia - Oodi ja Kiasma tulevat ensimmäisinä mieleen - mutta valtaosa viimeisen 60 vuoden rakennuskannasta on aivan susirumaa. Kauniaisten kauppakeskus on tästä hyvä esimerkki. Rakentamisen muotokieleksi sopii ennemmin kaupungin syntyvaiheiden ajanjakso eli 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet. Esimerkiksi Hougbergin taloa mukaileva kerrostalo voisi olla aika hieno!

Valtaosa keskusta-alueesta on jo rakennettu, ja osa ratkaisua tulee siksi olemaan olemassaolevien rakennusten korkeuden nostaminen. Lisäkerrosten rakentaminen on taloyhtiöille mahdollisuus paikata budjettia ja hankkia varoja tarpeellisiin peruskorjaus- tai energiaremonttihankkeisiin. Kaupunki ei voi suoraan päättää lisäkerrosten rakentamisesta eikä sen pidäkään voida - se on kiinteistöjen omistajien asia. Voimme kuitenkin helpottaa lisärakennushankkeisiin ryhtymistä ennakoivilla kaavamuutoksilla, auttamalla hankkeiden valmistelussa sekä osallistumalla kustannuksiin. Olen kuvannut tarkemmin keinoja toisessa tekstissä.

Sitten on vielä kaupungintalon kortteli. Mietin viitsinkö sohaista tätä muurahaispesää, mutta pakkohan se on. Varmaan kukaan ei toivo uutta 10 vuoden kaavahanketta. Nykyinen kaupungintalo on mittavan ja kalliin remontin tarpeessa, joten “ei tehdä mitään” ei ole vaihtoehtojen joukossa enää kovin pitkään. Mieluiten näkisin tilanteen, jossa viranhaltijoiden toimesta on valmisteltu muutama vaihtoehtoinen etenemissuunta, joihin valtuusto sitten sitoutuu.

Liikenne

Strategian mukaisesti on liikenne tarkoitus jatkossa järjestää kestävämmällä tavalla, mikä tarkoittaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien lisäämistä. Keskusta-alueella tähän on hyvät edellytykset. Nykypäivänä keskusta ei kuitenkaan liikennejärjestelyjen puolesta näytä kovin keskustalta, vaan enemmän risteykseltä. Pahimmillaan meillä on viisi ajorataa rinnakkain (Laaksotien ja Kauniaistentien risteyksessä) ja kulkemista hidastavat useat liikennevalot.

Kun keskustasta on tarkoitus luoda elävä oleskelutila kaupunkilaisille, on selvää että aluetta halkovalle moottoriväylälle on tehtävä jotain. Oma ajatus tarpeellisista muutoksista on seuraava:

• Liikennevalo-ohjattujen risteyksien tuntuva vähentäminen. Kulkeminen keskusta-alueella jalan ja pyörällä on hidasta jatkuvien liikennevalojen vuoksi. Moottoriliikenteen määrää ja nopeutta sekä risteysjärjestelyjä on muutettava siten, että kulkeminen on turvallista ilman liikennevaloja. Toisaalta samalla autolla kulkeminen muuttuu sujuvammaksi silloin kun sille on tarve.
• Kaistojen kaventaminen. Ajonopeuksia hillitsee luontaisesti kun väylän leveyttä rajataan.
• Läpiajomaksu Kauniaisten keskustaan. Maksua ei tarvitse maksaa asiointikäynneillä tai ajettaessa omaan pihaan, vaan ainoastaan ajettaessa läpi. Vaatinee lakimuutokseen, mutta ei tätä tarvitsekaan heti toteuttaa.
• Nopeusvalvontakamerat. Sakotetaan sääntöjen rikkojia sen sijaan että kurjistetaan kaikkien liikkumista töyssyillä.

Näiden toimenpiteiden jälkeen on mahdollista vähentää kaistojen määrää ja hyödyntää vapautunutta tilaa esimerkiksi istutuksiin ja miellyttävämpiin kulkuväyliin. Toimenpiteet kohtaavat varmasti vastustusta, mutta näen ne välttämättöminä kun keskustasta halutaan toteuttaa elävä oleskelutila kaupunkilaisille.

Kokonaan uudet liikenneyhteydet

Kaupunkirata on kohta valmistumassa ja lisääntyvä raidekapasiteetti avaa mahdollisuuksia uudenlaiselle liikenteelle. Monilla kauniaislaisilla on sukulaisia, vapaa-ajan asunto, opiskelupaikka tai vene Länsi-Uudellamaalla. Hangon ja Helsingin välillä kulkee jo H-juna - valitettavan epäsäännöllisesti tosin. Yhden pysähdyspaikan lisäys H-junalle Kauniaisiin helpottaisi merkittävästi liikkumista alueella. Suomessa on niukasti Interregio-junaliikennettä ja tässä on sille hyvä mahdollisuus.

Espoolla on mittavat suunnitelmat uusille raitiolinjoille. Yksi linjoista on suunniteltu kulkemaan väliä Matinkylä - Suurpelto - Kera - Leppävaara. Ei tarvita kuin muutama lisäkilometri raiteita, ja joka toinen vuoro voi kulkea väliä Suurpelto - Kauniainen - Leppävaara. Toinen vaihtoehto on yhdistää kaavailtu Jorviin päättyvä linja Matinkylä-Leppävaara-linjaan Kauniaisten läpi. Hahmottelin linjauksia oheiseen karttaan.

Viheralueet

Voimme säilyttää valtaosan keskustan tärkeistä puistoalueista korottamalla olemassaolevia rakennuksia ja rakentamalla maltillisesti lisää nykyrakennusten yhteyteen. Keskustan läpiajoa rajoittamalla vapautuu ajokaistoja viheristutuksille ja uusille kaupunkipuille.

Viheralueiden käyttö tulee lisääntymään lisäasukkaiden myötä ja joitakin alueita on ehkä tarpeen muuttaa puistomaisemmiksi. Yksi mahdollinen kohde on kirkon ja Vallmogårdin välinen metsäalue.

Liike-elämä

Osa toimivaa keskustaa on aktiivinen liike-elämä. Kävelykeskusta on sille yksi edellytys, koska siinä vaiheessa kun istahtaa autoon tulee helposti ajettua joko Selloon tai Omppuun. Meillä on paljon ostovoimaisia asukkaita, joilla kuitenkin iso osa asioinnista tapahtuu muualla kuin Kauniaisten liikkeissä.

Osin kyse on keskustan viihtyisyyden puutteesta, mutta on tässä myös sellainen muna-kana-ongelma - kun liikkeiden valikoima on niukka ei niissä tule käytyä senkään vertaa. Esimerkiksi miesten vaateliikkeen tai suutarin puuttuminen ovat siirtäneet minulla asiointia Leppävaaraan.

Sama toimii onneksi toiseenkin suuntaan. Uuden liikkeen avatessa lisääntyy samalla asiointi muissa alueen liikkeissä, koska on kätevämpää hoitaa useita asioita samalla kertaa.

Miten positiivisen kierteen saa käyntiin - tässä kuuntelisin paikallisten yrittäjien ajatuksia. Väestönkasvu auttaa varmasti asiaa kun potentiaalisia asiakkaita on alueella enemmän.

Tai sitten ei tehdä mitään

Sekin on tosiaan yksi vaihtoehto. Muutos tuntuu monesti uhkaavalta ja monet tuntuvat ajattelevan että “meillähän on kaikki jo ihan hyvin”. Kaikki ei kuitenkaan ole hyvin. Kaupungin talous on sote-uudistuksen jäljiltä todella rankasti riippuvainen valtionosuuksista ja emme siinä mielessä seiso siis omilla jaloilla.

Kasvavalla kaupungilla on valtaa, jota kutistuvalla kaupungilla ei ole. Meidän on esimerkiksi vaikea perustella LUVNille miksi kutistuvassa Kauniaisissa pitää olla oma terveysasema, mutta kasvavassa Kerassa ei. Tilanne on toinen, jos meillä on esittää voimakkaita kasvulukuja. Asuntojen arvo myös nousee kasvavilla alueilla muita alueita nopeammin kun palvelut paranevat.

Nyt Kauniaisissa on viihtyisää pientaloaluetta - ja sitten juna-aseman ympärillä geneerinen radanvarsilähiö. Tulevaisuudessa meillä voi olla miellyttävä pikkukaupungin keskusta, jota ympäröivät huvila-alueet ja puistot.