Kauniaisissa on viisi luonnonsuojelualuetta – Träskmossen, Kiikarivuori, Lippajärvi, Kasavuori ja Karvasbacka – ja nämä kaikki ehtii hyvin nähdä reippaalla kävely- tai hölkkälenkillä. Matkalle mahtuu hienoja luontoelämyksiä ja maisemia. Jutun kuvat on otettu 1.12.2024. Kiikarivuori Aloitetaan kaupungin neljänneksi korkeimmalta kohdalta (top3: Gränkull 67m, Kasavuori 65m ja nimetön nyppylä Työväen Akatemian pohjoispuolella 65m). Kiikarivuori on saanut nimensä sota-ajan ilmavalvonnasta. Alueen opastaulu löytyy telemaston läheltä, mutta varsinainen suojelualue on pääosin Turuntien puoleisessa rinteessä. Oma suosikkini alueella on länsilaidan jylhä kalliojyrkänne ja sen ympäristön rehevä lehto. Alavampi alue on niittymäinen ja sille vie metsäautotie – ehkä täällä on aiemmin ollut asutusta? Mäen laelta on todella hankala ja ryteikköinen polku alas. Alueen läpikulku onkin isoin miinus muuten hienossa paikassa. Portaat ja pitkospuut toisivat tämän luontoaarteen kaupunkilaisten ulottuville. Hyvää Komeat kalliot Vaihtelevaa puustoa Hieno holvimainen puukuja länsiosan tien varrella Huonoa: – Korjattavissa Kulkureitit   Lippajärvi Kauniaisten suurin ja Espoon yhdeksänneksi suurin järvi on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta. Kauniaisiin kuuluvassa lahdenpohjukassa suojelualue tulee pienen pätkän rannan puolelle. Itse suojelualueella ei ole polkuja. Alueen laidalla on infotaulu, ja vastapäätä Turuntien toisella puolella on komea vanha tammi. Lisäbonuksena löytyy myös pari vanhaa rakennusta. Alue on linnustonsuojelualuetta ja varmaan hieno paikka keväällä. Hyvää Järvi Kulttuurimaisema Huonoa Liikenteen melu Alueen pieni koko Korjattavissa: –   Kasavuori Kaupungin laajin metsäalue, toiseksi korkein kohta ja hyvät yhteydet Nuuksioon & Espoon keskuspuistoon – tämän keskemmälle metsää ei Granissa pääse! Luontopolun opasteet ovat jo kärsineet ja pelkästään niihin luottamalla eksyy varmasti. Opasteiden uusiminen on kuitenkin suunnitelmassa tälle vuodelle, joten ei anneta asian häiritä. Kasavuoren huipulta aukeaa laaja näkymä ja avokalliota on moneen suuntaan. Turunväylän meteli kuuluu, mutta vaimenee nopeasti kun menee sisemmäs metsään. Maasto on aika tallattua. Hienoin luontokohde olisivat varmaan hiidenkirnut, mutta en ole onnistunut niitä löytämään vaikka olen monta kertaa käynyt etsimässä. Kalliolta Kasiksen kuntoradalle palatessa havahduin kun näkökentässä liikahti jotain isoa. Noin hiirihaukan kokoinen petolintu liiti aivan äänettömästi puiden välissä! Hyvää Maisema Kalliot Päivän ainoa lintuhavainto Huonoa Liikenteen melu osassa aluetta Korjattavissa Luontopolun opasteet   Karvasbacka Kaupungin pienin luonnonsuojelualue sijaitsee komean kallionyppylän kainalossa. Alue on kokonaisuudessaan pähkinäpensaikkoa. Ei allergikoille! Joskus haaveilin kotikaupungista kerätyistä hasselpähkinöistä ruokakomerossa. Hasselpähkinät vaativat kuitenkin jonkin verran käsittelyä keräämisen jälkeen ennen kuin ovat syömäkelpoisia. Toinen naula suunnitelman arkkuun löytyy alueen infotaulusta – pähkinät ovat eläimille tärkeää ravintoa talven varalle. Pitäkööt pähkinänsä, sieniä ja marjoja onkin hauskempi kerätä. Alueella on kuulemma liito-oravia (en nähnyt). Huvittavasti pyöräily on kielletty, vaikka en nähnyt ensimmäistäkään kunnon polkua ja pähkinäpensaat muodostavat tiheän ryteikön. Lycka till vaan luvattomille fillaristeille – ei täältä pääse lenkkeilijäkään läpi. Hyvää Paljon pähkinäpensaita Koko alueen näkee lenkkipolulta Lentäviä oravia jos hyvin käy Huonoa Todella pieni Korjattavissa Kulkureitit   Träskmossen Säästin parhaan viimeiseksi. Träskmossen on kaikille granilaisille tuttu kiitos Galin päädystä alkavan luontopolun. Suota reunustavat molemmin puolin tiet ja niiden takana harjut, minkä ansiosta siellä on yllättävän hiljaista ja voi tuntea olevansa keskemmällä luontoa kuin onkaan. Pitkospuut ja uusi esteetön reitti länsipäädyssä tekevät Träskmossenista ylivoimaisesti helpoimmin saavutettavan suojelualueen. Suolla kasvaa mm. lihansyöjäkasveja ja lakkoja. Suopursun tuoksu on täydentää paikoin erämaisen tunnelman (toki kaikkialta näkee naapuritalot etenkin lehdettömänä aikana, eli kovin erämaiseksi tunnelma ei pääse.) Nyt kun opastetaulutkin on uusittu ja pitkokset kunnostettu, on Träskmossenista hankala löytää enää parannettavaa. Ihana luontoelämys keskellä kaupunkia! Pisteenä iin päälle täältä voi jatkaa Galin ympäri tai käydä vaikka talviuinnilla. Hyvää Tunnelma Reitit Tuoksut Huonoa: – Korjattavissa: –

Vaalikonekysymyksistä saa tuntumaa mitkä teemat ovat mahdollisesti nousemassa vaaleissa pinnalle ja mitä pidetään vähemmän tärkeänä. Liikenne tuntuu kuuluvan jälkimmäiseen kategoriaan – siitä oli hyvin vähän kysymyksiä Ylen, HS:n, Iltalehden tai Länsiväylän vaalikoneissa. Olin tästä yllättynyt ja vähän pettynyt, koska itselle sujuva ja turvallinen liikenneympäristö on yksi kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Onneksi omaan blogiin saa kirjoittaa juuri mistä haluaa. Kauniaisissa liikutaan pääasiassa autolla, pyörällä ja kävellen. Kaupungin rajojen yli kulkevassa liikenteessä joukkoliikenne on myös merkittävä tekijä, mutta harva menee täällä bussilla uimahalliin.   Millaista Kauniaisissa on liikkua autolla? Kauniaisissa autoilu on enimmäkseen sujuvaa ja mukavaa. Autolla pääsee käytännössä joka paikkaan, pääväylät aurataan ensimmäisenä ja autoliikenteen kulku on mietitty työmaiden kohdalla. Miinuspuolella aamuisin koulujen alkamisajan aikoihin liikenne ruuhkautuu usein, etenkin Tunnelitiellä. Toinen autoilua häiritsevä seikka ovat hidastetöyssyt, jotka ovat paikoin todella teräviä. Kolmas miinus tulee nopeusrajoitukseen nähden liian leveistä teistä, joilla tulee ajettua vahingossa ylinopeutta. Asematie on tässä suhteessa pahin ja Bembölentie hyvä kakkonen. Hidastetöyssyjen tilalle vaihtaisin kavennetut ylityspaikat. Autolla on miellyttävämpi ajaa ilman töyssyä ja kävelijät näkyvät paremmin ylityksen kohdalla. Turvallisuuskin paranee kun ylitysmatka lyhenee ja autoilija voi pitää katseen suojatiessä töyssyyn keskittymisen sijasta. Liian leveiden teiden ongelma korjaantuu joko nostamalla nopeusrajoitus todellisia ajonopeuksia vastaavalle tasolle tai kaventamalla tietä siten, että todellinen ajonopeus vastaa haluttua.   Onko Kauniainen hyvä pyöräilykaupunki? En tiedä onko pyöräilijöiden ikäjakaumaa Kauniaisissa tutkittu, mutta silmämääräisesti tarkastellen fillarilla liikkuvissa lapset ja nuoret ovat yliedustettuja. Aikuisia näkee kuljettamassa lapsia päiväkotiin kuormapyörällä tai vetokärryllä ja joitain myös työmatkaa taittamassa. Kauniaisissa on lyhyet etäisyydet ja useimmat päivittäisasioinnin palvelut löytyvät muutaman kilometrin säteeltä. Pyöräilylle on siinä mielessä loistavat edellytykset. Epäselvät liikennejärjestelyt, työmaat, ja risteyksien kanttikivet kuitenkin vähentävät pyöräilyintoa. Monet eivät uskalla päästää pieniä lapsia pyörällä kouluun, koska osa risteyksistä on vaarallisia ja pisteenä iin päälle keskustan työmaan läpi kulkeminen on epämiellyttävää. Väylävirastolla on hyvä ohje pyöräliikenteen suunnitteluun. Kaupungin tulee ottaa tämä ohjenuoraksi tuleviin katusuunnitelmiin niin tavoite pyöräilyn osuuden kasvattamisesta on mahdollista saavuttaa. Kauniaisissa koko kaupunki on helposti pyörämatkan päässä ja tekemällä järkevää infraa tulee entistä useampi valitsemaan pyörän ihan arkiseen asiointiin.   Jalan pääsee aina perille Oma suosikkikävelyreittini Kauniaisissa on Gallträskin ympäri ja Träskmossenille. Järven ympäristössä on miellyttävää kävellä ja Träskmossenin pitkospuilla voi melkein kuvitella olevansa erämaassa. Varsinaisten ulkoilureittien ohella pääväylien varrella on myös hyvät reitit kävelijöille. Asuinkaduilla kävely tapahtuu pääasiassa tien reunassa, mikä on ihan ok kun liikennettä on niukasti. Arkiasioinnissa etäisyydet esim. kouluun, päiväkotiin ja kauppaan ovat kuitenkin useimmissa tapauksissa sen verran pitkiä, että ainakin itse valitsen harvoin kävelyn. Kävelijän näkökulmasta vierestä suhahtavat pyöräilijät eivät myöskään ole varsinainen vetovoimatekijä. Vilkkaimmilla reiteillä kuten Asematiellä yhdistetty väylä pyörille ja jalankulkijoille toimii kehnosti jalankulkijoiden kannalta. Oma tarinansa on sitten jatkuvasti muuttuvat tilapäisreitit aseman ympäristössä. Kieltokylttien asentaminen ja jalankulun estäminen kyllä osataan työmaalla, mutta sallittua reittiä saa sitten käydä tihrustamassa postimerkin kokoiselta työmaataululta. Kieltojen sijasta kannattaa ohjata jalankulkijat sallitulle reitille opasteiden avulla samaan tapaan kuin lentokentällä.   Yhteenveto Järkevämmällä liikennesuunnittelulla ja paremmilla järjestelyillä työmaiden kohdalla Kauniainen on miellyttävämpi kaupunki kaikille kulkijoille. Pyöräilyn ja kävelyn osuuden nostaminen on kaupungin tavoite. Itse edistän sitä mieluummin tekemällä pyöräilystä ja kävelystä mukavaa, kuin rajoittamalla autoilua kuten joissain suunnitelmissa on esitetty.

Rakentaminen puhuttaa Kauniaisissa paljon. Keskusteluissa on usein kummallinen mustavalkoinen sävy. Joko säilytetään huvilakaupunki ja ei rakenneta lisää tai sitten tuhotaan viimeisetkin viheralueet ja tehdään Granista vantaalainen radanvarsilähiö. Itse näen erittäin haitallisena nykyisen ilmapiirin, jossa kaupungin kasvusta on tehty mörkö. Kannatan sitä, että Kauniaisiin rakennetaan lisää asuntoja. Miksi? Esimerkiksi seuraavista syistä: Oman terveyskeskuksen säilyttäminen. Emme enää päätä asiasta itse, vaan Länsi-Uusimaan hyvinvointialue tekee päätöksen kokonaisuuden kannalta järkevimmällä tavalla. Alueella on 79 valtuutettua ja tällä hetkellä heistä 2 tulee Kauniaisista. On vaikea perustella miksi kutistuva kaupunki tarvitsee oman terveyskeskuksen, kun samalla Espoossa on kova tarve monilla kasvavilla alueilla. Ruotsinkielisten palveluiden varmistaminen. Kaupungin teettämien väestöennusteiden perusteella ruotsinkielisiä on jatkossa entistä vähemmän. Ainoastaan voimakkaimman kasvun skenaariossa määrä säilyy suurinpiirtein nykyisellä tasolla. Jos haluamme säilyttää nykyistä vastaavat ruotsinkieliset palvelut, on valinta kasvun tai kutistumisen välillä aika selvä. Minä haluan. Kaupungin talouden vahvistaminen. Kaupunki saa tuloja rakennusoikeuden myynnistä. Nykyisessä taloustilanteessa sillä on iso merkitys. Kaupungin vetovoiman parantaminen. Kaupungin keskustan liike-elämä on sitä vilkkaampaa, mitä enemmän ympärillä on ostovoimaista väestöä. Hyvät palvelut ovat vetovoimatekijä. Asuntojen arvon säilyminen ja kasvu. Kasvavat asuinalueet ovat halutumpia asuinpaikkoja ja asuntojen arvo säilyy niillä parhaiten.   Rakentaminen on muutos kaupunkikuvaan ja huonolla suunnittelulla voi pilata paljon. Hbl kirjoitti äskettäin Kauniaisten taloustilanteesta, ja pääkirjoituksesta olikin hyvä pitkä keskustelu Granin puskaradion puolella (kiitos Torsten Fagerholm ja Konsta Saarela!). Torsten lohkaisi hyvin että halutaanko Kauniaisista rakentaa Minecraft-kaupunkia. Ymmärrän hyvin huolen, ja omalta osaltani voin sanoa että en halua. Muita kuulemiani syitä olla kasvamatta ovat: Kaupunki on jo kaavoitettu täyteen. Ei mahdu. Jos rakennamme lisää, muuttaa Kauniaisiin köyhempää väkeä kuin tähän asti. Huvilakaupunki tuhoutuu. Viimeisetkin kaupunkimetsät hakataan pois. Uudet talot ovat rumia. Käärmetaloa ei saa rakentaa. Hankehan on jo kuopattu, mutta monet jaksavat rummuttaa edelleen vastustavansa sitä. Ehkä sillä sitten saa ääniä.   On jotenkin surullista, että monille Kauniaisten tulevaisuuden näkymä on pysähtyminen paikoilleen. Vaihtoehtoja kuitenkin on. Meillä on lähikaupungeissa hyviä vertailukohtia asuinalueista, jotka ovat viihtyisiä, pidettyjä ja sosiaaliselta rakenteeltaan samankaltaisia kuin Kauniainen. Lauttasaaressa asuu lähes 25 000 ihmistä. Jos jätetään huomiotta kaikki Kauniaisten kaupungin omistamat metsäalueet ja Gallträsk (yhteensä 1,7km2), jää meille 4,29km2 muuta aluetta. Lauttasaaren asukastiheydellä Kauniaisiin mahtuisi 27 600 asukasta. Lauttasaaressa on tietysti myös metsäalueita ja lähiluontoa, eli todellisuudessa lukema olisi lähempänä 30 000. Munkkiniemi on toinen hyvä vertailukohde meille. Munkkiniemen suuralueeseen kuuluvat mm. Lehtisaari ja Kuusisaari, jotka ovat hyvin väljästi rakennettuja. Munkkiniemen kaltaisella rakentamisella Kauniainen olisi 16 500 asukkaan kaupunki. En hetkeäkään kuvittele, että uusien rakennuskohteiden löytäminen Kauniaisista olisi helppoa. Kauniiden ja ympäristöön sopivien talojen suunnittelu ei ole helppoa sekään. Vaatii aina rohkeutta tehdä muutoksia. Joillain puolueilla tuntuu olevan kova kiire nostaa veroprosenttia. Valtion tuloveroprogression ansiosta kauniaislaisten keskimääräinen veroprosentti on jo Suomen korkein. Pidän vastuuttomana kasvattaa kuormaa entisestään ennen kuin kaikki muut keinot on käytetty. Kaupungin kasvattaminen on yksi keino ja organisaation toiminnan tehostaminen toinen. Kaupunki tarvitsee päätöksentekijöitä, jotka uskaltavat tehdä parempaa tulevaisuutta. Äänestä numeroa 28 Kauniaisissa ja numeroa 2288 Länsi-Uudellamaalla.

Kirjoitin aiemmassa tekstissä Kauniaisten taloustilanteen nopeasta heikentymisestä. Siinä missä seisoimme aiemmin taloudellisesti omilla jaloillamme, olemme nyt ajautuneet riippuvaisiksi valtiosta. Ennen sote-uudistusta emme saaneet valtionosuuksia (ainoana kuntana Suomessa!), mutta nyt ne muodostavat tuloista jo 34%. Tulot ovat tippuneet vauhdilla ja samalla iso osa kuluista jäi kunnan vastuulle. Kivuttomin tapa korjata taloutta on kasvattaa asukaslukua. Kaksi muuta tapaa ovat palveluiden heikentäminen ja verojen nostaminen. Mitä enemmän asukkaita, sitä enemmän tuloja kuntaveroista. Rakentamalla lisää kasvaa myös kiinteistöveroista saatava summa ja kaupunki saa lisäksi tuloja rakennusoikeuden myynnistä. Vantaa käytti samaa keinoa oman kehärata-investointinsa maksattamiseen. Ratahan tekee tavallaan älyttömän mutkan Kivistöön, mutta sen ansiosta Vantaa sai kaavoitettua asuinaluetta yli 10 000 uudelle vantaalaiselle. Espoo puolestaan kaavoittaa Keran teollisuusalueelle asuntoja 15 000 tulevalle espoolaiselle. Mikä on ongelman mittakaava? Parhaan vertailukohdan Kauniaisten tilanteeseen saa Keran alueelta. Espoo maksaa kaupunkiradasta 142 800 000€ ja saa sillä 15 000 uutta asukasta Keraan. Tietämättä sen tarkemmin millaiset laskelmat Espoolla on taustalla, saadaan tästä arvioksi noin 9520€ per uusi asukas. Samalla suhdeluvulla Kauniaisiin tarvittaisiin 2889 uutta asukasta maksamaan 27 500 000€ ratainvestointia (28% lisäys nykyiseen asukaslukuun 10270). Vuosina 2010-2017 asuntojen määrä Kauniaisissa kasvoi 20%, mikä on itse asiassa aika iso lisäys. Emme siis ole mahdottoman tehtävän edessä – rakentamista on onnistuttu vauhdittamaan aiemminkin. Kauniaisten asuntokannasta on kerrostaloja 51% ja yhdessä asunnossa asuu keskimäärin 2,5 henkeä. Jätän omakotitalot ja rivitalot tarkastelun ulkopuolelle, koska rakentaminen kannattaa keskittää asemien ympäristöön ja siellä valtaosa rakennuksista on kerrostaloja. Lisäksi kaupungin puistomaisuuden säilyttämiseksi pientaloalueita ei tule tiivistää liikaa. Tarvitaan siis 1155 uutta kerrostaloasuntoa ja ongelma on ratkaistu. 1155 uutta kerrostaloasuntoa on paljon. Nykyisellään vakituisesti asuttuja kerrostaloasuntoja on 2288. Siihen tarvittaisiin puolet lisää. Käytännössä määrä on pienempi, koska pientaloalueille rakennetaan jatkuvasti lisää sinnekin. Jatketaan kuitenkin ajatuskoetta, ja mietitään mihin asunnot sijoittuisivat. On kaksi vaihtoehtoa: Kokonaan uusien taloyhtiöiden rakentaminen Lisärakentaminen korottamalla nykyisiä taloja tai rakentamalla lisää niiden tonteille Uudisrakentaminen Kaupungin suurin yhtenäinen rakentamaton alue löytyy Turunväylän varresta, jossa Kauniaisilla on kilometrin mittainen maakaistale lähellä Tuomarilan juna-asemaa. Sovitin siihen meidän taloyhtiön Helsingintie 4-6:sta ja katsoin miltä näyttäisi. Vastaavia 3-kerroksisia 45 asunnon yhtiöitä mahtuisi 7 kpl. Korottamalla ne 5 kerroksen korkuisiksi kuten naapurissa Espoon puolella, mahtuisi Turunväylän varteen jo 525 uutta asuntoa (7*75). Puolet tavoitteesta täynnä! Kauniaisten asemalle kaavailtu tornitalo veisi asioita oikeaan suuntaan. Uutta asumista on suunnitteilla myös kaupungintalon alueelle, Bensowin alueelle, entiselle VPK:n tontille, Bredantielle, Tammikumpuun, Asematielle ja Eteläiselle Heikelintielle (Kaunis Granin numerossa 13/2024 on kattava listaus kaavoituskohteista). Käärmetalo-debatti on harmillisesti vienyt fokusta muilta rakennushankkeilta, joiden edistäminen olisi ehkä poliittisesti helpompaa. Toivottavasti tulevalla valtuustokaudella kaupungintalon tontin tilanne saadaan kuitenkin ratkaistua. Oletetaan että näillä muilla hankkeilla saataisiin noin 260 uutta asuntoa, eli noin puolet siitä mitä Turunväylän varteen. Silloin tarvitaan vielä noin 250 asuntoa jostain. Lisärakentaminen Nykyisistä kerrostaloyhtiöistä iso osa on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Yhtiöissä on tehty isoja korjaushankkeita ja osa hankkeista on vasta tulossa. Asun itse 1970-luvulla rakennetussa yhtiössä ja meillä on äskettäin tehty katto-, julkisivu- ja ikkunaremontit. Mietin näiden rahoittamista lisärakentamisella, mutta se kaatui lopulta siihen että asian selvittäminen ja sopivien suunnitelmien laatiminen oli liian raskasta omin voimin. Väitän että sama tilanne on monissa muissakin yhtiöissä – periaatteessa kiinnostaa, mutta alkuun on vaikea päästä. Kaupungilla on monia keinoja tuupata yhtiöitä oikeaan suuntaan. Tietopaketti lisärakentamisesta ja yhteystiedot sopiville suunnittelutoimistoille auttaisivat pääsemään alkuun. Kaupungin kannattaa myös tehdä periaatepäätös, jolla jokaiselle rakennusoikeutta hakevalle taloyhtiölle myönnetään 50% lisää rakennusoikeutta jo käytetyn oikeuden lisäksi. Rakennusoikeudesta pitää toki maksaa ja varsinaiset suunnitelmat hyväksyttää rakennusvalvonnassa kuten tähän asti, mutta päätös itsessään olisi tärkeä viesti yhtiöille panostaa lisärakentamiseen. Aktiivisella kannustamisella nykykerrostalojen laajentaminen lisäkerroksilla tai -rakennuksilla noin 10%:lla on hyvin tehtävissä. Näin saamme kaupungille reilusti lisää asukkaita ja verotuloja, paremmat palvelut ja monipuolisemman liike-elämän. Pidemmällä aikavälillä vahva talous ja kasvava kaupunki on myös paras tae sille, että Kauniainen voi jatkaa itsenäisenä kuntana.

Vilket veckoslut! KAJs skräll i Melodifestivalen var nog årets bästa nyhet hittills. En av fördelarna med att ha småbarn är att man får kolla finalen en gång till nästa kväll vid en barnvänligare tidpunkt. Lustigt hur man fortfarande lyckas gå upp i varv fast resultatet redan är klart. Först och främst är jag glad och stolt över det som KAJ presterade. De är så genuina och sprider glädje på ett sätt som man inte kan fejka. Samtidigt så är de proffs, vilket man redan sett med Kom ti byin, Pa to ta na kako och andra fina produktioner. Sen – eftersom det är frågan om Sverige – blir man ju också lite glad över att de får upp ögonen för oss här i grannlandet. Kulturutbyte mellan Finland och övriga Norden kunde vi gärna ha mera av. Bara plus i protokollet om det ibland går åt andra hållet också. Svenskarnas Finlandsbild har redan länge behövt – och som tur dels redan fått – en uppdatering. Vad har framgång i en sångtävling att göra med det kommande kommunalvalet undrar du kanske? Inget direkt, men det förde tankarna till den utvandring som vi haft och fortfarande har från Finland till Sverige. Det är förstås helt i sin ordning att flytta utomlands för studier, jobb, kärlek eller bara för skojs skull. Det skulle ändå vara kul att se flyttströmmen nån gång vända tillbaka. Där har vi faktiskt en chans att slå till och lyfta fram den konkurrensfördel vi har i Grankulla. Vi är rentav unikt positionerade i Finland med tanke på inflyttare och återinflyttare från Norden. Det är allmänt känt att storstäder drar till sig folk. Där är Helsingfors i en klass för sig i Finland (Tammerfors i all ära – ring när ni har nått över halvmiljonsstrecket). Grankulla är i praktiken en förort till Helsingfors, så kryss i rutan där. Utomlands upplevs Finland ofta lite främmande och kanske inte så attraktivt. Kan vara att finskan avskräcker. Vilken tur då att världens lyckligaste stad har en levande tvåspråkighet. Här kan man handla, spela fotis, åka slalom, låna böcker och gå i skola på flytande svenska. Vill man hoppa över det sistnämnda så är hemundervisning ett alternativ även här, inte bara på Åland. Grankulla behöver fler invånare och för att bevara den tvåspråkighet vi har i staden, så kunde vi gärna locka dem från Norden. Det är inget nollsummespel. Lyckas vi öppna folks ögon för det vi redan har, kan vi locka folk som annars kanske inte alls skulle flytta (tillbaka) till Finland.  

Kauniaislaiset tietävät miten homma toimii. Kun kotikaupunki mainitaan mediassa, on kommenttikenttä täynnä huutelua siitä miten meillä on täällä helppoa kun rahaa on kuin roskaa. No, ei ole. Ei ollut aiemminkaan, mutta vielä vähemmän on nyt. Kaupungin talous on vuonna 2025 alijäämäinen toista vuotta peräkkäin. Kunnan taloudelliseen tilanteeseen on vaikuttanut kaksi isoa muutosta. Ensimmäinen naula arkkuun oli sote-uudistus, joka vei kaupungilta paljon tuloja ja jätti ison osan menoista. Kauniaisia tavallaan rangaistaan siitä, että meillä oli ja on edelleen terveitä itsestään huolehtivia asukkaita, jotka eivät kuormita terveyspalveluita samassa suhteessa kuin muissa kaupungeissa. En ole myöskään kovin innoissani siitä, että päätösvalta terveyspalveluista siirtyy kauemmas kansalaisista, mutta se juna meni jo. Toinen vasta saapuva juna on Espoon kaupunkiratahanke. Jo nimi kertoo minkä kaupungin tarpeita rata palvelee. Hyvin sinänsä palveleekin – Espoo saa kaavoitettua kokonaan uuden kaupunginosan Keraan 14 000 asukkaalle. Rakennusoikeuden myynnillä ja verotulojen kasvulla kaupunki voi sitten lyhentää ratainvestointiin otettua lainaa. Kauniainen investoi myös rataan, vaikka hyödyt jäävät aika ohuiksi. Vuoroväli lyhenee 15:stä 10:een minuuttiin ja joskus menee muutaman minuutin nopeampi juna keskustaan. Tästä ilosta maksamme viimeisimpien tietojen mukaan 27 500 000€, eli 2678€ jokaiselta asukkaalta. Meidän 4-henkisen perheen kahdelle aikuiselle se tarkoittaa siis reilun 5000€:n ylimääräistä verokuormaa tuleville vuosille. Lisäksi rakentamisen aiheuttama haitta on kauniaislaisille todella merkittävä liikennekatkojen ja muuttuvien poikkeusreittien vuoksi. Positiivisella puolella Kauniainen on osa kasvavaa pääkaupunkiseutua ja haluttu asuinalue. Meillä on hyvin toimeentulevia ja aktiivisia asukkaita. Sijainti radan varrella, lähellä isoja valtaväyliä (Turunväylä, Kehät II ja III) ei juuri voisi olla parempi ja omasta kaupungista löytyy laaja valikoima palveluita. Koko Suomen mittakaavassa valtaosa kunnista katselee kyllä meidän ongelmia kateellisena. Huonontuneen taloudellisen tilanteen vuoksi asioita pitää kuitenkin tehdä eri tavalla kuin ennen. Kunnan toiminnassa on aina tärkeää pyrkiä tehokkuuteen ja miettiä tarkkaan mihin rahat käytetään. Samalla on selvää että soten ja ratahankkeen vaikutuksista ei pienillä parannuksilla selvitä. Tarvitaan rutkasti lisää tuloja, korkeampi veroprosentti tai sitten ajetaan talous kuralle ja odotellaan pakkoliitosta Espooseen. Oma ratkaisuni on näistä ensimmäinen. Keinoista kerron tarkemmin sitten toisessa tekstissä. Kuva tämän talven toistaiseksi parhaalta hiihtolenkiltä Kasavuoressa tammikuussa.