Joonas Ollila

Yhdyskuntavaliokunnan kokous 14.4.2026

12.4.2026

Huhtikuun kokouksessa edistetään rakentamista ja kaavoitusta Bredantien varressa, Villa Junghansin alueella ja jäähallilla. Vuodenaikaan sopivasti puhutaan myös pyöräilystä: Kauniaisten toisen pyöräkadun suunnitelma on etenemässä toteutukseen ja kaupunkipyöräjärjestelmään liittymisestä päätetään.

Esityslista liitetietoineen kaupungin kotisivuilla.

2. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat

Kauniainen tulee tutuksi TV-katsojille - jälleen yhden TV-sarjan kuvauksille on haettu (ja myönnetty) maankäyttölupa. Lisäksi osoitenumerointeja on päivitetty eri puolilla Kauniaisia, mm. Bensowin alueella. Myös Gallträskin veden ja kasvillisuuden tarkkailuun on tilattu asiantuntija-apua.

3. Asemakaavan muutos, 2. kaupunginosan virkistysalue, Smedsintie 8

Muutetaan asemakaavaa, jotta kaupunki voi myydä talon tontteineen. Luonteeltaan aika tekninen muutos, jolla ei olla puuttumassa alueen yleisilmeeseen.

4. Asemakaavan muutos, 8. kaupunginosan virkistysalue (Vanha Turuntie 42, Jäähallin alue)

Jäähallin alueen kaavoitus on ollut jäissä (heh), koska hankkeen edistymisestä ei ole ollut takeita. Nyt on sitten uutta liikehdintää ja alueelle tarvitaankin kaava, mielellään nopeasti. Tässä yhteydessä päätös koskee kaupungin resurssien käyttöä - esitämmekö että jäähallin alueen kaavoitus nostetaan priorisoinnissa lähemmäs kärkipäätä? Saamme varmasti esittelijältä kuulla tarkemmin millä perustein priorisointia oltaisiin muuttamassa. Asia etenee yhdyskuntavaliokunnasta kaupunginhallituksen kautta lopulta valtuuston päätettäväksi.

5. Tontin 235-4-49-31 (Palokunnantie 3) ja Asunto Oy Bredantie 15 -yhtiön luovutusmenettely ja -ehdot

Grankottenin tontti ja viereinen tontti huutokaupataan asuinrakentamista varten. Kaupanteosta 5 vuoden sisällä pitää olla vähintään 50% rakennusoikeudesta käytössä. Rakennusoikeutta kauppaan sisältyy 4400 kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa esim. noin 60-80 kerrostaloasuntoa.

Kaupunki pääsee eroon tarpeettomista kiinteistöistä, saadaan lisää asumista tuleville (ja nykyisille) kaupunkilaisille ja luonto- tai puistoalueisiin ei kosketa. Kaikin puolin kannatettava hanke. Mielenkiinnolla odotan mille tasolle huutokaupan hinta asettuu, koska rakennusalalla on edelleen aika hiljaista.

6-7. Kauniaisten kaupungin lausuntoja lakiesityksistä

Mitäpä näistä sanoisi. Miten monta tuntia työaikaa menee hukkaan kun Suomessa laaditaan vuosittain 800-1000 uutta säädöstä, ja kuntia koskeviin säädöksiin pyydetään lausunto 308 kunnalta? Tuntuu että Kuntaliitto tai vastaava taho olisi luontevampi antamaan lausunnot yhteisesti kuntien puolesta.

8. Forsellesintien katusuunnitelma

Kauniaisten toisen pyöräkadun (ensimmäinen tulee Oppilaskodintielle) suunnitelma on ollut kommentoitavana ja nyt päätetään edetäänkö toteutukseen kommenttien pohjalta muokatulla suunnitelmalla. Kommentteja on tullut aika runsaasti. Kuusiaidan säilyttäminen ja siitä aiheutuva kapea ajorata, Fasaanin alikulun risteys ja risteävien katujen liittymät pyöräkadulle nousevat esiin palautteissa.

Fasaanin alikulun kohta on selkeästi parempi kuin aiemmassa suunnitelmassa. Suojatie on luontevasti alikulun kohdalla ja baana jatkuu yhtenäisenä kokonaisuutena risteyksen yli. Hienoa suunnitelmassa on, että alunperin luonnoksissa ollut “sakkolenkki” pallokentän ympäri on vaihtunut suorempaan linjaukseen radan vartta pitkin. Kävelijöiden tulee kuitenkin kiertää pallokenttä eteläpuolelta matkalla asemalta Fasaanin alikulkuun. Vähän epäilen että näin ei käy, vaan kävely tulee tapahtumaan pyörätietä pitkin kun se on lyhin reitti. Tosiasioiden tunnustamisen hengessä pyörätien laitaan kannattaa rakentaa sorastettu ns. jätkänpolku, ei viheristutuksia. Tätä tulen ehdottamaan kokouksessa tarkennuksena suunnitelmaan.

Kaiken kaikkiaan oikein hyvä katusuunnitelma.

9. Liittyminen kaupunkipyöräjärjestelmän hankintaan

Tästä saisi hyvän otsikon: “Kauniaisten vuoksi Helsingin seudulle ei saatu yhtenäistä kaupunkipyöräjärjestelmää kesäksi 2026”. Markkinaoikeus päätti siis mitätöidä tehdyn kilpailutuksen, koska Kauniainen oli hankinnassa optiona. Ei saisi olla optiona, vaan pitää sitoutua hankintaan jo tarjouspyynnössä. Kauniaisille ja kaikille muillekin kaupungeille tämä tarkoittaisi joko avointa sitoumusta ties minkä hintaiselle järjestelmälle tai kattohinnan asettamista hankinnalle sopimuskauden ajaksi. Jälkimmäinen kuulostaa sinänsä reilulta menettelyltä - silloin tarjoajallakin on tiedossa minkä laajuiseksi järjestelmä muodostuu eri hintatasoilla.

Kauniaisten tulee tehdä sitova ilmoitus osallistumisesta huhtikuun aikana. Sopimuskausi on 2028-2035 + optiovuodet 2035-2037. Toisin sanoen jos päätetään olla osallistumatta, niin seuraava mahdollisuus on sitten 2038.

Kuntatekniikka on valmistellut hyvän päätösesityksen ja olen sen kannalla. Esityksessä on määritelty palvelulle kattohinta 50 000€/vuosi. Hinnan ylittyessä tai Espoon jättäytyessä ulkopuolelle, voi Kauniainen vetäytyä hankinnasta. Hankinnalle haetaan erillismäärärahaa.

Mitä rahalla sitten saadaan? Suunnitelmana on 7 kaupunkipyöräasemaa (Kauniaisten asema, Palloiluhalli, Jäähalli, Työväen Akatemian seutu, Koivuhovin asema, Helsingintien ja Puutarhatien seutu, Gallträskin leikkipuisto) ja 35-40 pyörää, joista vähintään puolet sähköisiä. Kauniainen on mäkinen kaupunki ja sähköpyörien osuus on hyvä pitää suurena, mieluiten saisivat olla kaikki sähköisiä. Vantaa maksoi 120 kaupunkipyöräaseman järjestelmästä 616000€ vuonna 2023, eli reilut 5000€/asema. Kauniaisten määräraha on siihen nähden ihan linjassa.

Säästösyistä asemat ovat telineettömiä, jolloin pyörien latauskaan ei ole mahdollista. Yksittäisellä kaupunkipyörällä ajetaan keskimäärin alle 10km päivässä, jolloin sähköpyörän akku pitää ladata ehkä kerran viikossa. Järkevästi toteutettuna tästä ei tule juurikaan ylimääräisiä kuluja kun pyöriä käydään huoltamassa ja siirtämässä eri asemien välillä joka tapauksessa päivittäin.

10. Liittyminen julkishallinnon energiatehokkuussopimukseen (JETS) kaudelle 2026-2035

Päätösmateriaalin olennainen osa on tässä: “JETS-sopimukseen liittyminen on maksutonta ja tarjoaa monipuolista tukea, neuvontaa ja opastusta energiatehokkuuden kehittämiseen. Tämän lisäksi kunnilla on mahdollisuus hakea valtion tukia energiantehokkuuteen liittyviin investointeihin ja katselmuksiin.” Sopimukseen kuuluminen on siis edellytys energiatukien hakemiselle, eli liitytään vaan. Velvoitteet vastaavat sitä mitä kaupunki tekee jo energiatehokkuuden parissa.