Kauniaisissa on käynnistetty työ keskustan tulevaisuuden visioinniksi. Nyt alkuun se tapahtuu viranhaltijavetoisesti ja me luottamushenkilöt saamme myöhemmin ottaa kantaa ensimmäisiin vedoksiin. Visiointia ohjaa kaupungin strategia ja siitä johdetut periaatteet.
Uskon että saamme kaupungin viranhaltijoilta mielenkiintoista materiaalia työstettäväksi myöhemmin. Päätin kuitenkin ottaa varaslähdön ja tarjota oman konkreettisen vision siitä miltä Kauniaisten keskusta voi jatkossa näyttää, jos päätämme ajatella vähän isommin.
Rakentaminen
Keskustan tiivistäminen, rakennuskorkeuden nostaminen ja asukasluvun kasvattaminen lukevat kaikki selvästi kaupungin strategiassa. Lisää rakentamista on siis tiedossa, ja nyt on lähinnä kyse siitä miten rakentamista lähdetään toteuttamaan.
Itse pidän vanhoista rakennuksista ja klassisesta muotokielestä. On toki joitain onnistuneita moderneja rakennuksia - Oodi ja Kiasma tulevat ensimmäisinä mieleen - mutta valtaosa viimeisen 60 vuoden rakennuskannasta on aivan susirumaa. Kauniaisten kauppakeskus on tästä hyvä esimerkki. Rakentamisen muotokieleksi sopii ennemmin kaupungin syntyvaiheiden ajanjakso eli 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet. Esimerkiksi Hougbergin taloa mukaileva kerrostalo voisi olla aika hieno!
AI-näkemys Gresantien ja Kauniaistentien risteyksestä kun keskustalle on tehty facelift
Valtaosa keskusta-alueesta on jo rakennettu, ja osa ratkaisua tulee siksi olemaan olemassaolevien rakennusten korkeuden nostaminen. Lisäkerrosten rakentaminen on taloyhtiöille mahdollisuus paikata budjettia ja hankkia varoja tarpeellisiin peruskorjaus- tai energiaremonttihankkeisiin. Kaupunki ei voi suoraan päättää lisäkerrosten rakentamisesta eikä sen pidäkään voida - se on kiinteistöjen omistajien asia. Voimme kuitenkin helpottaa lisärakennushankkeisiin ryhtymistä ennakoivilla kaavamuutoksilla, auttamalla hankkeiden valmistelussa sekä osallistumalla kustannuksiin. Olen kuvannut tarkemmin keinoja toisessa tekstissä.
Sitten on vielä kaupungintalon kortteli. Mietin viitsinkö sohaista tätä muurahaispesää, mutta pakkohan se on. Varmaan kukaan ei toivo uutta 10 vuoden kaavahanketta. Nykyinen kaupungintalo on mittavan ja kalliin remontin tarpeessa, joten “ei tehdä mitään” ei ole vaihtoehtojen joukossa enää kovin pitkään. Mieluiten näkisin tilanteen, jossa viranhaltijoiden toimesta on valmisteltu muutama vaihtoehtoinen etenemissuunta, joihin valtuusto sitten sitoutuu.
Liikenne
Strategian mukaisesti on liikenne tarkoitus jatkossa järjestää kestävämmällä tavalla, mikä tarkoittaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien lisäämistä. Keskusta-alueella tähän on hyvät edellytykset. Nykypäivänä keskusta ei kuitenkaan liikennejärjestelyjen puolesta näytä kovin keskustalta, vaan enemmän risteykseltä. Pahimmillaan meillä on viisi ajorataa rinnakkain (Laaksotien ja Kauniaistentien risteyksessä) ja kulkemista hidastavat useat liikennevalot.
Kun keskustasta on tarkoitus luoda elävä oleskelutila kaupunkilaisille, on selvää että aluetta halkovalle moottoriväylälle on tehtävä jotain. Oma ajatus tarpeellisista muutoksista on seuraava:
Liikennevalo-ohjattujen risteyksien tuntuva vähentäminen. Kulkeminen keskusta-alueella jalan ja pyörällä on hidasta jatkuvien liikennevalojen vuoksi. Moottoriliikenteen määrää ja nopeutta sekä risteysjärjestelyjä on muutettava siten, että kulkeminen on turvallista ilman liikennevaloja. Toisaalta samalla autolla kulkeminen muuttuu sujuvammaksi silloin kun sille on tarve.
Kaistojen kaventaminen. Ajonopeuksia hillitsee luontaisesti kun väylän leveyttä rajataan.
Läpiajomaksu Kauniaisten keskustaan. Maksua ei tarvitse maksaa asiointikäynneillä tai ajettaessa omaan pihaan, vaan ainoastaan ajettaessa läpi. Vaatinee lakimuutokseen, mutta ei tätä tarvitsekaan heti toteuttaa.
Nopeusvalvontakamerat. Sakotetaan sääntöjen rikkojia sen sijaan että kurjistetaan kaikkien liikkumista töyssyillä.
Näiden toimenpiteiden jälkeen on mahdollista vähentää kaistojen määrää ja hyödyntää vapautunutta tilaa esimerkiksi istutuksiin ja miellyttävämpiin kulkuväyliin. Toimenpiteet kohtaavat varmasti vastustusta, mutta näen ne välttämättöminä kun keskustasta halutaan toteuttaa elävä oleskelutila kaupunkilaisille.
Kokonaan uudet liikenneyhteydet
Kaupunkirata on kohta valmistumassa ja lisääntyvä raidekapasiteetti avaa mahdollisuuksia uudenlaiselle liikenteelle. Monilla kauniaislaisilla on sukulaisia, vapaa-ajan asunto, opiskelupaikka tai vene Länsi-Uudellamaalla. Hangon ja Helsingin välillä kulkee jo H-juna - valitettavan epäsäännöllisesti tosin. Yhden pysähdyspaikan lisäys H-junalle Kauniaisiin helpottaisi merkittävästi liikkumista alueella. Suomessa on niukasti Interregio-junaliikennettä ja tässä on sille hyvä mahdollisuus.
Espoolla on mittavat suunnitelmat uusille raitiolinjoille. Yksi linjoista on suunniteltu kulkemaan väliä Matinkylä - Suurpelto - Kera - Leppävaara. Ei tarvita kuin muutama lisäkilometri raiteita, ja joka toinen vuoro voi kulkea väliä Suurpelto - Kauniainen - Leppävaara. Toinen vaihtoehto on yhdistää kaavailtu Jorviin päättyvä linja Matinkylä-Leppävaara-linjaan Kauniaisten läpi. Hahmottelin linjauksia oheiseen karttaan.
Kuvaan merkitty sinisellä Kauniaisten raitiolinjan kaksi vaihtoehtoista linjausta
Viheralueet
Voimme säilyttää valtaosan keskustan tärkeistä puistoalueista korottamalla olemassaolevia rakennuksia ja rakentamalla maltillisesti lisää nykyrakennusten yhteyteen. Keskustan läpiajoa rajoittamalla vapautuu ajokaistoja viheristutuksille ja uusille kaupunkipuille.
Viheralueiden käyttö tulee lisääntymään lisäasukkaiden myötä ja joitakin alueita on ehkä tarpeen muuttaa puistomaisemmiksi. Yksi mahdollinen kohde on kirkon ja Vallmogårdin välinen metsäalue.
Liike-elämä
Osa toimivaa keskustaa on aktiivinen liike-elämä. Kävelykeskusta on sille yksi edellytys, koska siinä vaiheessa kun istahtaa autoon tulee helposti ajettua joko Selloon tai Omppuun. Meillä on paljon ostovoimaisia asukkaita, joilla kuitenkin iso osa asioinnista tapahtuu muualla kuin Kauniaisten liikkeissä.
Osin kyse on keskustan viihtyisyyden puutteesta, mutta on tässä myös sellainen muna-kana-ongelma - kun liikkeiden valikoima on niukka ei niissä tule käytyä senkään vertaa. Esimerkiksi miesten vaateliikkeen tai suutarin puuttuminen ovat siirtäneet minulla asiointia Leppävaaraan.
Sama toimii onneksi toiseenkin suuntaan. Uuden liikkeen avatessa lisääntyy samalla asiointi muissa alueen liikkeissä, koska on kätevämpää hoitaa useita asioita samalla kertaa.
Miten positiivisen kierteen saa käyntiin - tässä kuuntelisin paikallisten yrittäjien ajatuksia. Väestönkasvu auttaa varmasti asiaa kun potentiaalisia asiakkaita on alueella enemmän.
Tai sitten ei tehdä mitään
Sekin on tosiaan yksi vaihtoehto. Muutos tuntuu monesti uhkaavalta ja monet tuntuvat ajattelevan että “meillähän on kaikki jo ihan hyvin”. Kaikki ei kuitenkaan ole hyvin. Kaupungin talous on sote-uudistuksen jäljiltä todella rankasti riippuvainen valtionosuuksista ja emme siinä mielessä seiso siis omilla jaloilla.
Kasvavalla kaupungilla on valtaa, jota kutistuvalla kaupungilla ei ole. Meidän on esimerkiksi vaikea perustella LUVNille miksi kutistuvassa Kauniaisissa pitää olla oma terveysasema, mutta kasvavassa Kerassa ei. Tilanne on toinen, jos meillä on esittää voimakkaita kasvulukuja. Asuntojen arvo myös nousee kasvavilla alueilla muita alueita nopeammin kun palvelut paranevat.
Nyt Kauniaisissa on viihtyisää pientaloaluetta - ja sitten juna-aseman ympärillä geneerinen radanvarsilähiö. Tulevaisuudessa meillä voi olla miellyttävä pikkukaupungin keskusta, jota ympäröivät huvila-alueet ja puistot.
Yhdyskuntavaliokunta kokoustaa ensi viikolla ja listalla on mm. kaksi asemakaavan muutosta ja yksi katusuunnitelma. Alla omia ajatuksia päätettäväksi tulevista kokonaisuuksista.
Valiokunnalta pyydetään kommentteja sen toimivaltaan kuuluvista asioista. Yhdyskuntatoimen tehtävä on kaavoittaa, järjestää liikenne ja huolehtia ruoka- ja puhdistuspalveluista. Näiden ydintehtävien hoitaminen mahdollisimman hyvin tukee myös hyvinvointia tehokkaasti. En oikein keksi tuosta aineistosta nyt sen enempää kommentoitavaa.
Tai no, sen verran kommentoin kuitenkin että toimenpiteet ovat kyllä monessa kohdassa enemmän toiveita. Otetaan esimerkki: “1. Vähintään kerran viikossa liikuntaa harrastavien sekä liikkumissuositukset täyttävien ikääntyneiden osuus kasvaa matalan kynnyksen toimintaa lisäämällä”. Aika ympäripyöreästi muotoiltu ja tuon saa täytettyä järjestämällä yhden jumppatapahtuman. Itselleni toimenpide on esimerkiksi: “Matalan kynnyksen tapahtumia järjestetään 1kpl/vko enemmän kuin nykyään, tavoitteena kasvattaa toimintaan osallistuvien määrää 50%. Seurantamittari on toimintaan viikottain osallistuvien lukumäärä ja seurantavastuu henkilöllä N.N.” Ehkä tämä pitää tulkita positiivisen kautta ja luottaa että selkeämmät vastuut & mittarit tulevat mukaan myöhemmin.
3. Hankintapäätös koskien Kasavuoren koulukeskuksen korvaavan uudisrakennuksen rakentamista ja julkisivun peruskorjauksen kokonaisurakkaa
Sisältö on leimattu salaiseksi ja päätös julkistetaan myöhemmässä vaiheessa.
4. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat
Valiokunnan tietoon tuotavia viranhaltijapäätöksiä. Ei mitään erityistä. Näissä näkyvät hauskasti vuodenajat - joulun aikaan oli tehty päätös alpakoiden aitauksesta joulutapahtumassa ja nyt on ravintoloiden terasseille haettava lupaa hyvissä ajoin ennen kesäkautta.
5. Turvallisuustekniikka, järjestelmät ja laitteet 2024-2030, yhteishankintaan osallistuminen (Hansel Oy)
Päätetään yhteishankintaan osallistumisesta, jolloin noin 30 000€ arvosta turvalaitteita voidaan hankkia Hanselin kilpailuttamilta toimittajilta. Ihan järkevää tukeutua ulkopuoliseen tahoon tässä, koska kokonaissumman ollessa noin pieni ei kaupungin kannata itse kilpailuttaa hankintaa suoraan.
6. Asemakaavan muuttaminen, 8. kaupunginosan kortteli 108, tontti 2 (Kauniala)
Kiinteistö Oy Kaunialan sairaala eli Attendo haluaa rakentaa lisää Kaunialan alueelle. Alueelta on lupa purkaa uudempia rakennuksia (ei siis Sonckin suunnittelemaa päärakennusta) ja nyt halutaan rakentaa tilalle 2-3kpl vanhainkoteja, anteeksi “hoiva-asumisyksiköitä”. Väestön ikääntyessä näille on varmasti tarvetta. Suuntaa-antavana kerrosneliömetriarviona uudelle rakentamiselle on 12 500 - 19 000, mikä on Kauniaisten mittakaavassa todella paljon. Strategian kannalta nyt ollaan siis ihan ytimessä, kasvattamassa kunnan asukaslukua.
Tontinkäyttöluonnoksessa on hyvin avattu Attendon visiota. Uutta rakentamista on kaavailtu nykyrakennusten tilalle ja pysäköintialueelle. Samalla Kylpyläntien ja Bembölentien risteyksestä pieni pätkä Jorvin suuntaan tulee uusi tonttiliittymä.
Täytyy myöntää että harmittaa kun joudutaan purkamaan verrattain uusia rakennuksia. Se ei ole ympäristön kannalta järkevää, mutta oletettavasti kustannustehokkainta kun omistaja on siihen päätynyt. Päästöjen hinnoittelusta päätetään kuitenkin jossain muualla kuin Kauniaisten yhdyskuntavaliokunnassa, joten ei siitä sen enempää. Puollan kaavoituksen käynnistämistä.
7. Asemakaavan muutos, 6. kaupunginosan kortteli 89, tontti 1, Työväen Akatemia
Tämä pöydättiin viimeksi kun kaivattiin lisää perehtymisaikaa laajaan asiaan. Katsotaan miten käy tällä kertaa. Perusidea on sama kuin edellisessä asiakohdassa - haetaan väestönkasvua aktiivisemmalla kaavoituksella. Työväen Akatemia on maanomistajana halukas kehittämään aluetta rakentamalla sinne pientaloasumista ja palvelutaloasumista. Opistotoiminta säilyy alueella.
Talojen havainnekuvista en ole kovin innoissani, mutta maankäytön osalta suunnitelma on oikeansuuntainen.
8. Oppilaskodintien katusuunnitelma
Tätä on pyöritelty todella pitkään. Marraskuun valiokuntakäsittelyssä linjasimme mitä suunnitelmalta halutaan, suurinpiirtein linjausten mukainen suunnitelma asetettiin sitten helmikuussa nähtäville ja nyt olemme hyväksymässä suunnitelmaa toteutukseen.
Nostin itse marraskuun linjauksissa esiin tarpeen tehdä kadusta pyöräkatu. Pyöräilijöiden paikka on Kauniaisten katuverkolla usein epäselvä, mikä johtaa tarpeettomiin konflikteihin eri kulkumuotojen välillä ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Toinen vaihtoehto olisi tehdä jalkakäytävän sijaan yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn väylä, mikä ei kuitenkaan mahdu tähän kaksisuuntaisen ajoradan kanssa, eli vaatisi yksisuuntaisuuden.
Jätin syyskuussa aloitteen tarpeesta pystyttää kunnanrajakyltit (ne missä on vaakuna ja kunnan nimi) Kauniaisten rajalle Turunväylän varteen. Aloite sai laajaa kannatusta ja nyt siihen on viranhaltijoiden vastaus. Vastaus on ikävä kyllä kielteinen. Sinänsä kunnan viranhaltijat ovat edistäneet asiaa oikein hyvin, mutta prosessi on tyssännyt ELY-keskukseen. Perustelut eivät kestä tarkastelua. ELY-keskus vetoaa ylläpitokustannuksiin, vaikka Kauniainen olisi valmis asentamaan kyltit ja hoitamaan ylläpidon omalla kustannuksellaan. Lopulta ELY-keskus on lopettanut yhteydenottoihin vastaamisen ja asia raukeaa siitä syystä.
Tällä on vielä sellainen tausta, että lähetin 2024 suoraan ELY-keskukselle pyynnön pystyttää kyltit rajalle. He ohjasivat tuolloin kääntymään Kauniaisten kaupungin puoleen. Nyt Kauniaisten demokraattisesti valituista päättäjistä valtaosa kannatti asiaa, mutta ELY-keskus päätti viitata kintaalla poliittiselle päätökselle. Jos on tuttuja ELY-keskuksessa (nykyisin “Uudenmaan elinvoimakeskus”), niin nyt kannattaisi kysyä mikä siellä oikein mättää.
10. Kauniaisten kaupungin kunnossapidon ja rakentamisen kiviainesten hankinta 2026-2028
Sisältö on leimattu salaiseksi ja päätös julkistetaan myöhemmässä vaiheessa.
11. Yhdyskuntatoimen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2025
Yhdyskuntatoimen tuloissa ja menoissa on jonkin verran heiluntaa johtuen mm. kaavoitushankkeiden etenemisestä. Jos näitä ei huomioida, voi sanoa että kulukuri on pitänyt. Osa “säästöistä” johtuu tosin siitä että rekrytointeja ei ole saatu tehtyä suunnitellusti, mikä ei ole hyvä asia. Toimintamenot ovat pysyneet aiempiin vuosiin verrattuna hyvin tarkkaan samalla tasolla. Valiokunnan rooli on hyväksyä tilinpäätös ja toimintakertomus, jotka jatkavat sitten matkaa kaupungin hallinnossa eteenpäin.
Kauniaisten keskusta, radan varsi ja Koivuhovin asema ovat olleet viimeiset pari vuotta rakennustyömaata kun kaupunkirataa ja pyöräbaanaa on rakennettu. Lisäksi Fortumin kaukolämpötyömaan takia Kasavuorentie ja Bembölentie on kaivettu auki sekä erilaiset valokuitufirmat avaavat asfalttia silloin tällöin eri puolilla kaupunkia.
Tilapäiset liikennejärjestelyt ovat siis tuttu juttu asukkaille. Hyvillä ja selkeillä reiteillä (ja niille vievillä opasteilla) minimoidaan haitta työmaasta ja mahdollistetaan normaali eläminen kaupungissa. Vähän sinne päin hoidetut liikennejärjestelyt puolestaan heikentää asukkaiden turvallisuutta.
Valitettavasti etenkin jalankulkijoille ja pyöräilijöille heikkotasoisia reittejä on ollut tarjolla turhankin paljon. Kauniainen ei ole tässä suhteessa mikään erityistapaus, vaan kyse on ennemmin toimintakulttuurista rakennustyömailla.
Tilapäisiä reittejä tehdään, koska työmaan tai muun esteen vuoksi kulku normaalia reittiä pitkin ei onnistu, jolloin kulku vaaralliselle alueelle pitää estää ja vaihtoehtoinen reitti opastaa. Kulun estäminen on yleensä hoidettu hyvin, mutta vaihtoehtoisen reitin opastamisen kanssa on usein vähän niin ja näin.
Autoilu
Yleensä ajoradan järjestelyt ovat ihan ok ja työmaan ohittaminen sujuu ongelmitta. Viivästyksiä tulee jos kaistoja on pois käytöstä, mutta harvoin on epäselvää mistä kuuluu ajaa. Syykin on selvä - kaistaa väärään suuntaan ajava tai työmaalle harhautuva auto on välitön turvallisuusriski.
Parannettavaa löytyy silti täältäkin. Esimerkiksi kesän liikennekatkon aikana jätettiin jostain syystä kyltittämättä sallittu reitti Kauniaisten keskustaan, kun Tunnelitie oli pois käytöstä. Ajorata on paikoin todella epätasainen ja pohjakosketuksilta on tuskin vältytty. Bembölentiellä on ollut ajoittain pitkiä odotusaikoja yksikaistaisen osuuden molemmissa päissä. Pääosin kuitenkin työmaiden läpi pääsee Kauniaisissa ajamaan melko sujuvasti.
Jalankulku
Jalankulku on sitten toinen tarina. Olen seurannut tarkemmin keskustan ratatyömaata, jossa on ajoittain mielenkiintoiset kulkureitit.
Mee tonne -opaste Tunnelitien varrella
Opasteet puuttuvat usein tai ovat tasoa “mee tonne”, eli nuoli ja jalankulkijan kuva ilman tietoa minne reitti vie. Reitti pitäisi käydä tarkistamassa erilliseltä suunnistustaululta, joita on työmaan ympäristössä. Kaaviot ovat informatiisivia esimerkiksi tiedotukseen lehdessä tai sosiaalisessa mediassa, mutta toimivat heikosti tien varressa. Kun on kiire junaan ja yritän ostaa lippua kännykällä, samalla kun lapsi roikkuu toisessa kädessä - haluaisin nähdä kyltin, jossa lukee “Junat Kirkkonummen suuntaan”.
Suunnistustehtävä
Kävelyreiteillä on usein ollut karkeaa soraa tai pehmeää hiekkaa. Lastenvaunuilla, rollaattorilla, kainalosauvoilla tai pyörätuolilla liikkuminen muuttuu hyvin hankalaksi huonolla alustalla. Myös kulkureiteille pysäköidyt autot, puutteellisesti merkityt suojatiet tai tien varteen unohtuneet liikennemerkit toistuvat katukuvassa. Parantamisen varaa on ja paljon.
Pyöräily
Pyöräilyä koskevat samat ongelmat kuin kävelyä reittimerkintöjen ja pohjamateriaalien osalta. Monessa kohdassa pyöräily on opastettu reitille, jolla se myöhemmin on kielletty toisella liikennemerkillä. Tällaiset puutteet tuntuvat asukkaasta piittaamattomuudelta.
Työmaan varrella olevat teräsristikkoaidat ovat turvallisuusriski pyöräilijöille ilman heijastinnauhaa tai muuta merkintää. Tampereella tapahtui vuonna 2015 kuolemantapaus kun pyöräilijä törmäsi merkitsemättömään aitaan. Näitä merkitsemättömiä aitoja on myös muutamia Kauniaisten työmailla.
Vastuu jää hallinnon kerrosten väliin
Vastuu tilapäisistä liikennejärjestelyistä on rakennustyömaan urakoitsijalla. Liikennejärjestelyjen valvonta puolestaan kuuluu työmaan tilaajalle. Ongelma syntyy kun urakoitsija ei tee kunnollisia ja turvallisia reittejä, ja valvoja ei jostain syystä puutu siihen asianmukaisesti. Mitä tällöin tapahtuu? No, sitä voi tarkastella useilla työmailla ympäri pääkaupunkiseutua - järjestelyt jäävät rempalleen.
Vika voi olla siinä, että haitan kärsijät ovat kaupunkilaisia ja muita kulkijoita. Järjestelyiden maksumies ja valvoja eivät ole kuitenkaan suoraan tilivelvollisia haitan kärsijöille.
Olen käynyt kolmesti työmaakierroksella yhdessä kaupungin asiantuntijoiden ja urakoitsijan edustajien kanssa (kuva 3). Huomautettavaa on löytynyt joka kerralla useammasta paikasta. Urakoitsijalla on päällimmäisenä mielessä työmaan eteneminen ja työmaa-alueen rajaaminen, eivät niinkään sujuvat ja selkeät kulkureitit. Paikalleen unohtuneita kylttejä, väärinpysäköityjä työkoneita, puuttuvia opasteita, huonosti merkittyjä aitoja, heikkolaatuisia päällystemateriaaleja ja muita huomioita on ollut pahimmillaan useita kymmeniä yhden tarkastuskierroksen aikana.
Valvontakierroksella keskustassa 2025 marraskuussa, kirjoittaja vasemmalla
Kaupungille lisää työkaluja valvontaan
Kauniaisten yhdyskuntavaliokunta päätti viime syksynä uudesta lupaehtojen laiminlyöntimaksusta, joka voidaan määrätä, jos rakennustyömaalla ei noudateta annetun luvan ehtoja. Osana lupaehtoja on usein ohje tilapäisistä liikennejärjestelyistä.
Kaupungin on nyt mahdollista määrätä 500€ sanktiomaksuja kun tilapäisreiteissä on jotain pielessä. Käytännössä sanktiomaksujen määräämiseen liittyy paljon byrokratiaa ja kaupunki voi olla haluton määräämään maksuja etenkin tilanteessa, jossa lupa on myönnetty ennen kuin sanktiomaksusta päätettiin.
Tärkeä osa valvontaa ovat aktiiviset kansalaiset. Kaupunki kohdistaa resursseja osin sen mukaan mistä työmaista on tullut eniten palautetta. Kannattaa siis laittaa huomioista viestiä ja siten vaikuttaa suoraan oman asuinympäristön viihtyisyyteen.
“Ota iisisti, työmaan haitta on tilapäistä”
Monesti näkee some-keskusteluissa toteamuksen, että ei jokaisesta pikku puutteesta kannata pingottaa. Työmaa on tilapäinen ja lopputuloksesta tulee hieno. Sietää kyllä tullakin hieno kun käytetään 27,5M€ kaupunkilaisten rahoja. Siinä missä yksittäinen työmaa on tilapäinen, on muutos pysyvää. Kaupungissa rakennetaan aina jossain.
Kaupunkiradan työmaa on lähes jokaisen kaupunkilaisen päivittäisellä kulkureitillä usean vuoden ajan. Esimerkiksi Tunnelitien kautta kulkee yli 10 000 ihmistä päivittäin. Ei tämä ole vähäinen tai ohimenevä haitta, vaan keskeinen osa sitä, että kaupungin logistiikka toimii, asukkaat pääsevät töihin, kauppaan, junaan, kouluun, terveysasemalle - kuka minnekin.
On lapsia, jotka saatetaan koulumatkalla työmaan ohi, koska reitit muuttuvat usein ja ovat epäselviä. Varmasti on myös joltakin jäänyt kesällä torikahvit juomatta, kun ei viitsi lähteä rollaattorin kanssa seikkailemaan rakennustyömaan keskelle. Kesäisen liikennekatkon vaikutukset näkyvät lisäksi ikävästi kauppakeskuksen yrittäjien kassassa.
Esteettinen haitta ja ajoittainen rakennusmelu kuuluvat asiaan kun rakennetaan. Surkeiden tilapäisreittien ei tarvitse kuulua, vaan ne ovat pienin toimenpitein korjattavissa. Tehdään yhdessä arjestamme turvallisempi.
Kauniaisten kaupungin strategiassa tavoitellaan noin 2000 asukkaan väestönkasvua seuraavan 14 vuoden aikana. Kaavoittamatonta maata kaupungissa on kuitenkin niukasti.
Yksi ratkaisu ongelmaan on keskustan korottaminen lisäkerroksilla nykyisiin taloihin. Kauniaisten keskustassa on paljon 3-kerroksisia 1960-1970-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, joiden korottaminen 1-3 kerroksella ei aiheuta muutoksia viheralueisiin ja on mittakaavaltaan puutarhakaupunkiin sopivaa. Lisärakentaminen vahvistaa myös yhtiöiden taloutta ja mahdollistaa siten peruskorjaus- ja energiaremonttihankkeita, jotka ovat rakennusten elinkaaren tässä vaiheessa edessä joka tapauksessa.
Kaupungin kannalta lisärakentaminen on helppo tapa saada uusia asukkaita. Uutta kunnallistekniikkaa ei vaadita ja liikenneväylät ovat jo olemassa.
Kaupunki ei voi suoraan päättää lisärakentamisesta, koska yhtiöt tekevät päätökset itsenäisesti omista lähtökohdistaan. Asettamalla sopivat kannustimet voimme kuitenkin rohkaista taloyhtiöitä käynnistämään lisärakennushankkeita.
Ehdotan, että kaupunki toteuttaa seuraavat toimenpiteet:
Ennakoivat korttelitason kaavamuutokset
Kaupunki päivittää oma-aloitteisesti kortteleiden asemakaavoja siten, että lisäkerrokset ja muu lisärakentaminen mahdollistetaan laajemmin ilman jokaisen taloyhtiön erillistä kaavahakemusta. Tämä vähentää päällekkäistä viranomais- ja suunnittelutyötä ja laskee hankkeiden kustannuksia. Osana asemakaavapäivitystä kevennetään autopaikkanormia potentiaalisissa lisärakennuskohteissa, koska tarkasteltava alue on kaupungin keskustassa parantuvien joukkoliikenneyhteyksien varrella (kaupunkirata).
Maksuton esiselvitysklinikka taloyhtiöille
Kaupunki tarjoaa kaavoituskatsauksen mukaisen keskusta-alueen taloyhtiöille maksuttoman 1-2 tunnin asiantuntija-arvion lisärakentamisen mahdollisuuksista ja auttaa suunnittelemaan seuraavia askelia. Palvelu madaltaa hankkeiden aloittamiskynnystä ja lisää yhtiöiden tietopohjaa.
Kannustinavustus lisärakentamisselvityksiin
Kaupunki tarjoaa taloyhtiöille osittaisen avustuksen hankkeen esiselvityskuluihin (kuntoarviot, kantavuustarkastelut, arkkitehtiluonnokset), jotta yhtiöt rohkaistuvat käynnistämään hankkeita.
Kauniaisissa on viisi luonnonsuojelualuetta – Träskmossen, Kiikarivuori, Lippajärvi, Kasavuori ja Karvasbacka – ja nämä kaikki ehtii hyvin nähdä reippaalla kävely- tai hölkkälenkillä. Matkalle mahtuu hienoja luontoelämyksiä ja maisemia. Jutun kuvat on otettu 1.12.2024.
9,5km reitti, joka käy kaikilla Kauniaisten luonnonsuojelualueilla
Kiikarivuori
Aloitetaan kaupungin neljänneksi korkeimmalta kohdalta (top3: Gränkull 67m, Kasavuori 65m ja nimetön nyppylä Työväen Akatemian pohjoispuolella 65m). Kiikarivuori on saanut nimensä sota-ajan ilmavalvonnasta. Alueen opastaulu löytyy telemaston läheltä, mutta varsinainen suojelualue on pääosin Turuntien puoleisessa rinteessä.
Kallion laelta on melkein hyvä näkymä. Oksiston välistä näkee kauas Espoon puolelle, mutta hyvin heikosti.
Oma suosikkini alueella on länsilaidan jylhä kalliojyrkänne ja sen ympäristön rehevä lehto. Alavampi alue on niittymäinen ja sille vie metsäautotie – ehkä täällä on aiemmin ollut asutusta?
Mäen laelta on todella hankala ja ryteikköinen polku alas. Alueen läpikulku onkin isoin miinus muuten hienossa paikassa. Portaat ja pitkospuut toisivat tämän luontoaarteen kaupunkilaisten ulottuville.
Hyvää
Komeat kalliot
Vaihtelevaa puustoa
Hieno holvimainen puukuja länsiosan tien varrella
Huonoa: –
Korjattavissa
Kulkureitit
Lippajärvi
Kauniaisten suurin ja Espoon yhdeksänneksi suurin järvi on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta. Kauniaisiin kuuluvassa lahdenpohjukassa suojelualue tulee pienen pätkän rannan puolelle.
Aikamoista ryteikköä
Itse suojelualueella ei ole polkuja. Alueen laidalla on infotaulu, ja vastapäätä Turuntien toisella puolella on komea vanha tammi. Lisäbonuksena löytyy myös pari vanhaa rakennusta.
Alue on linnustonsuojelualuetta ja varmaan hieno paikka keväällä.
Hyvää
Järvi
Kulttuurimaisema
Huonoa
Liikenteen melu
Alueen pieni koko
Korjattavissa: –
Kasavuori
Kaupungin laajin metsäalue, toiseksi korkein kohta ja hyvät yhteydet Nuuksioon & Espoon keskuspuistoon – tämän keskemmälle metsää ei Granissa pääse!
Luontopolun opasteet ovat jo kärsineet ja pelkästään niihin luottamalla eksyy varmasti. Opasteiden uusiminen on kuitenkin suunnitelmassa tälle vuodelle, joten ei anneta asian häiritä.
Kasavuoren huipulta aukeaa laaja näkymä ja avokalliota on moneen suuntaan. Turunväylän meteli kuuluu, mutta vaimenee nopeasti kun menee sisemmäs metsään. Maasto on aika tallattua. Hienoin luontokohde olisivat varmaan hiidenkirnut, mutta en ole onnistunut niitä löytämään vaikka olen monta kertaa käynyt etsimässä.
Näkymä Kasavuoren huipulta länteen
Kalliolta Kasiksen kuntoradalle palatessa havahduin kun näkökentässä liikahti jotain isoa. Noin hiirihaukan kokoinen petolintu liiti aivan äänettömästi puiden välissä!
Hyvää
Maisema
Kalliot
Päivän ainoa lintuhavainto
Huonoa
Liikenteen melu osassa aluetta
Korjattavissa
Luontopolun opasteet
Karvasbacka
Kaupungin pienin luonnonsuojelualue sijaitsee komean kallionyppylän kainalossa. Alue on kokonaisuudessaan pähkinäpensaikkoa. Ei allergikoille!
Ei kovin kummoisen näköinen paikka joulukuussa
Joskus haaveilin kotikaupungista kerätyistä hasselpähkinöistä ruokakomerossa. Hasselpähkinät vaativat kuitenkin jonkin verran käsittelyä keräämisen jälkeen ennen kuin ovat syömäkelpoisia. Toinen naula suunnitelman arkkuun löytyy alueen infotaulusta – pähkinät ovat eläimille tärkeää ravintoa talven varalle. Pitäkööt pähkinänsä, sieniä ja marjoja onkin hauskempi kerätä.
Alueella on kuulemma liito-oravia (en nähnyt). Huvittavasti pyöräily on kielletty, vaikka en nähnyt ensimmäistäkään kunnon polkua ja pähkinäpensaat muodostavat tiheän ryteikön. Lycka till vaan luvattomille fillaristeille – ei täältä pääse lenkkeilijäkään läpi.
Hyvää
Paljon pähkinäpensaita
Koko alueen näkee lenkkipolulta
Lentäviä oravia jos hyvin käy
Huonoa
Todella pieni
Korjattavissa
Kulkureitit
Träskmossen
Säästin parhaan viimeiseksi. Träskmossen on kaikille granilaisille tuttu kiitos Galin päädystä alkavan luontopolun. Suota reunustavat molemmin puolin tiet ja niiden takana harjut, minkä ansiosta siellä on yllättävän hiljaista ja voi tuntea olevansa keskemmällä luontoa kuin onkaan.
Pitkospuut ja uusi esteetön reitti länsipäädyssä tekevät Träskmossenista ylivoimaisesti helpoimmin saavutettavan suojelualueen. Suolla kasvaa mm. lihansyöjäkasveja ja lakkoja. Suopursun tuoksu täydentää paikoin erämaisen tunnelman (toki kaikkialta näkee naapuritalot etenkin lehdettömänä aikana, eli kovin erämaiseksi tunnelma ei pääse.)
Nyt kun opastetaulutkin on uusittu ja pitkokset kunnostettu, on Träskmossenista hankala löytää enää parannettavaa. Ihana luontoelämys keskellä kaupunkia! Pisteenä iin päälle täältä voi jatkaa Galin ympäri tai käydä vaikka talviuinnilla.
Vaalikonekysymyksistä saa tuntumaa mitkä teemat ovat mahdollisesti nousemassa vaaleissa pinnalle ja mitä pidetään vähemmän tärkeänä. Liikenne tuntuu kuuluvan jälkimmäiseen kategoriaan – siitä oli hyvin vähän kysymyksiä Ylen, HS:n, Iltalehden tai Länsiväylän vaalikoneissa. Olin tästä yllättynyt ja vähän pettynyt, koska itselle sujuva ja turvallinen liikenneympäristö on yksi kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Onneksi omaan blogiin saa kirjoittaa juuri mistä haluaa.
Kauniaisissa liikutaan pääasiassa autolla, pyörällä ja kävellen. Kaupungin rajojen yli kulkevassa liikenteessä joukkoliikenne on myös merkittävä tekijä, mutta harva menee täällä bussilla uimahalliin.
Millaista Kauniaisissa on liikkua autolla?
Kauniaisissa autoilu on enimmäkseen sujuvaa ja mukavaa. Autolla pääsee käytännössä joka paikkaan, pääväylät aurataan ensimmäisenä ja autoliikenteen kulku on mietitty työmaiden kohdalla.
Miinuspuolella aamuisin koulujen alkamisajan aikoihin liikenne ruuhkautuu usein, etenkin Tunnelitiellä. Toinen autoilua häiritsevä seikka ovat hidastetöyssyt, jotka ovat paikoin todella teräviä. Kolmas miinus tulee nopeusrajoitukseen nähden liian leveistä teistä, joilla tulee ajettua vahingossa ylinopeutta. Asematie on tässä suhteessa pahin ja Bembölentie hyvä kakkonen.
Hidastetöyssyjen tilalle vaihtaisin kavennetut ylityspaikat. Autolla on miellyttävämpi ajaa ilman töyssyä ja kävelijät näkyvät paremmin ylityksen kohdalla. Turvallisuuskin paranee kun ylitysmatka lyhenee ja autoilija voi pitää katseen suojatiessä töyssyyn keskittymisen sijasta.
Liian leveiden teiden ongelma korjaantuu joko nostamalla nopeusrajoitus todellisia ajonopeuksia vastaavalle tasolle tai kaventamalla tietä siten, että todellinen ajonopeus vastaa haluttua.
Onko Kauniainen hyvä pyöräilykaupunki?
En tiedä onko pyöräilijöiden ikäjakaumaa Kauniaisissa tutkittu, mutta silmämääräisesti tarkastellen fillarilla liikkuvissa lapset ja nuoret ovat yliedustettuja. Aikuisia näkee kuljettamassa lapsia päiväkotiin kuormapyörällä tai vetokärryllä ja joitain myös työmatkaa taittamassa.
Kauniaisissa on lyhyet etäisyydet ja useimmat päivittäisasioinnin palvelut löytyvät muutaman kilometrin säteeltä. Pyöräilylle on siinä mielessä loistavat edellytykset.
Epäselvät liikennejärjestelyt, työmaat, ja risteyksien kanttikivet kuitenkin vähentävät pyöräilyintoa. Monet eivät uskalla päästää pieniä lapsia pyörällä kouluun, koska osa risteyksistä on vaarallisia ja pisteenä iin päälle keskustan työmaan läpi kulkeminen on epämiellyttävää.
Väylävirastolla on hyvä ohje pyöräliikenteen suunnitteluun. Kaupungin tulee ottaa tämä ohjenuoraksi tuleviin katusuunnitelmiin niin tavoite pyöräilyn osuuden kasvattamisesta on mahdollista saavuttaa. Kauniaisissa koko kaupunki on helposti pyörämatkan päässä ja tekemällä järkevää infraa tulee entistä useampi valitsemaan pyörän ihan arkiseen asiointiin.
Jalan pääsee aina perille
Oma suosikkikävelyreittini Kauniaisissa on Gallträskin ympäri ja Träskmossenille. Järven ympäristössä on miellyttävää kävellä ja Träskmossenin pitkospuilla voi melkein kuvitella olevansa erämaassa.
Varsinaisten ulkoilureittien ohella pääväylien varrella on myös hyvät reitit kävelijöille. Asuinkaduilla kävely tapahtuu pääasiassa tien reunassa, mikä on ihan ok kun liikennettä on niukasti.
Arkiasioinnissa etäisyydet esim. kouluun, päiväkotiin ja kauppaan ovat kuitenkin useimmissa tapauksissa sen verran pitkiä, että ainakin itse valitsen harvoin kävelyn. Kävelijän näkökulmasta vierestä suhahtavat pyöräilijät eivät myöskään ole varsinainen vetovoimatekijä. Vilkkaimmilla reiteillä kuten Asematiellä yhdistetty väylä pyörille ja jalankulkijoille toimii kehnosti jalankulkijoiden kannalta.
Oma tarinansa on sitten jatkuvasti muuttuvat tilapäisreitit aseman ympäristössä. Kieltokylttien asentaminen ja jalankulun estäminen kyllä osataan työmaalla, mutta sallittua reittiä saa sitten käydä tihrustamassa postimerkin kokoiselta työmaataululta. Kieltojen sijasta kannattaa ohjata jalankulkijat sallitulle reitille opasteiden avulla samaan tapaan kuin lentokentällä.
Yhteenveto
Järkevämmällä liikennesuunnittelulla ja paremmilla järjestelyillä työmaiden kohdalla Kauniainen on miellyttävämpi kaupunki kaikille kulkijoille. Pyöräilyn ja kävelyn osuuden nostaminen on kaupungin tavoite. Itse edistän sitä mieluummin tekemällä pyöräilystä ja kävelystä mukavaa, kuin rajoittamalla autoilua kuten joissain suunnitelmissa on esitetty.
Rakentaminen puhuttaa Kauniaisissa paljon. Keskusteluissa on usein kummallinen mustavalkoinen sävy. Joko säilytetään huvilakaupunki ja ei rakenneta lisää tai sitten tuhotaan viimeisetkin viheralueet ja tehdään Granista vantaalainen radanvarsilähiö.
Itse näen erittäin haitallisena nykyisen ilmapiirin, jossa kaupungin kasvusta on tehty mörkö. Kannatan sitä, että Kauniaisiin rakennetaan lisää asuntoja. Miksi? Esimerkiksi seuraavista syistä:
Oman terveyskeskuksen säilyttäminen.
Emme enää päätä asiasta itse, vaan Länsi-Uusimaan hyvinvointialue tekee päätöksen kokonaisuuden kannalta järkevimmällä tavalla. Alueella on 79 valtuutettua ja tällä hetkellä heistä 2 tulee Kauniaisista. On vaikea perustella miksi kutistuva kaupunki tarvitsee oman terveyskeskuksen, kun samalla Espoossa on kova tarve monilla kasvavilla alueilla.
Ruotsinkielisten palveluiden varmistaminen.
Kaupungin teettämien väestöennusteiden perusteella ruotsinkielisiä on jatkossa entistä vähemmän. Ainoastaan voimakkaimman kasvun skenaariossa määrä säilyy suurinpiirtein nykyisellä tasolla. Jos haluamme säilyttää nykyistä vastaavat ruotsinkieliset palvelut, on valinta kasvun tai kutistumisen välillä aika selvä. Minä haluan.
Kaupungin talouden vahvistaminen.
Kaupunki saa tuloja rakennusoikeuden myynnistä. Nykyisessä taloustilanteessa sillä on iso merkitys.
Kaupungin vetovoiman parantaminen.
Kaupungin keskustan liike-elämä on sitä vilkkaampaa, mitä enemmän ympärillä on ostovoimaista väestöä. Hyvät palvelut ovat vetovoimatekijä.
Asuntojen arvon säilyminen ja kasvu.
Kasvavat asuinalueet ovat halutumpia asuinpaikkoja ja asuntojen arvo säilyy niillä parhaiten.
Rakentaminen on muutos kaupunkikuvaan ja huonolla suunnittelulla voi pilata paljon. Hbl kirjoitti äskettäin Kauniaisten taloustilanteesta, ja pääkirjoituksesta olikin hyvä pitkä keskustelu Granin puskaradion puolella (kiitos Torsten Fagerholm ja Konsta Saarela!). Torsten lohkaisi hyvin että halutaanko Kauniaisista rakentaa Minecraft-kaupunkia. Ymmärrän hyvin huolen, ja omalta osaltani voin sanoa että en halua.
Muita kuulemiani syitä olla kasvamatta ovat:
Kaupunki on jo kaavoitettu täyteen. Ei mahdu.
Jos rakennamme lisää, muuttaa Kauniaisiin köyhempää väkeä kuin tähän asti.
Huvilakaupunki tuhoutuu.
Viimeisetkin kaupunkimetsät hakataan pois.
Uudet talot ovat rumia.
Käärmetaloa ei saa rakentaa. Hankehan on jo kuopattu, mutta monet jaksavat rummuttaa edelleen vastustavansa sitä.
On jotenkin surullista, että monille Kauniaisten tulevaisuuden näkymä on pysähtyminen paikoilleen. Vaihtoehtoja kuitenkin on. Meillä on lähikaupungeissa hyviä vertailukohtia asuinalueista, jotka ovat viihtyisiä, pidettyjä ja sosiaaliselta rakenteeltaan samankaltaisia kuin Kauniainen.
Lauttasaaressa asuu lähes 25 000 ihmistä. Jos jätetään huomiotta kaikki Kauniaisten kaupungin omistamat metsäalueet ja Gallträsk (yhteensä 1,7 km²), jää meille 4,29 km² muuta aluetta. Lauttasaaren asukastiheydellä Kauniaisiin mahtuisi 27 600 asukasta. Lauttasaaressa on tietysti myös metsäalueita ja lähiluontoa, eli todellisuudessa lukema olisi lähempänä 30 000.
Näkymää Lauttasaaren hyvin hoidetulta rantareitiltä
Munkkiniemi on toinen hyvä vertailukohde meille. Munkkiniemen suuralueeseen kuuluvat mm. Lehtisaari ja Kuusisaari, jotka ovat hyvin väljästi rakennettuja. Munkkiniemen kaltaisella rakentamisella Kauniainen olisi 16 500 asukkaan kaupunki.
Maisemia Munkkiniemen ja Espoon rajan tuntumasta
En hetkeäkään kuvittele, että uusien rakennuskohteiden löytäminen Kauniaisista olisi helppoa. Kauniiden ja ympäristöön sopivien talojen suunnittelu ei ole helppoa sekään. Vaatii aina rohkeutta tehdä muutoksia.
Joillain puolueilla tuntuu olevan kova kiire nostaa veroprosenttia. Valtion tuloveroprogression ansiosta kauniaislaisten keskimääräinen veroprosentti on jo Suomen korkein. Pidän vastuuttomana kasvattaa kuormaa entisestään ennen kuin kaikki muut keinot on käytetty. Kaupungin kasvattaminen on yksi keino ja organisaation toiminnan tehostaminen toinen.
Kaupunki tarvitsee päätöksentekijöitä, jotka uskaltavat tehdä parempaa tulevaisuutta.
Kirjoitin aiemmassa tekstissä Kauniaisten taloustilanteen nopeasta heikentymisestä. Siinä missä seisoimme aiemmin taloudellisesti omilla jaloillamme, olemme nyt ajautuneet riippuvaisiksi valtiosta. Ennen sote-uudistusta emme saaneet valtionosuuksia (ainoana kuntana Suomessa!), mutta nyt ne muodostavat tuloista jo 34%. Tulot ovat tippuneet vauhdilla ja samalla iso osa kuluista jäi kunnan vastuulle.
Kivuttomin tapa korjata taloutta on kasvattaa asukaslukua. Kaksi muuta tapaa ovat palveluiden heikentäminen ja verojen nostaminen. Mitä enemmän asukkaita, sitä enemmän tuloja kuntaveroista. Rakentamalla lisää kasvaa myös kiinteistöveroista saatava summa ja kaupunki saa lisäksi tuloja rakennusoikeuden myynnistä. Vantaa käytti samaa keinoa oman kehärata-investointinsa maksattamiseen. Ratahan tekee tavallaan älyttömän mutkan Kivistöön, mutta sen ansiosta Vantaa sai kaavoitettua asuinaluetta yli 10 000 uudelle vantaalaiselle. Espoo puolestaan kaavoittaa Keran teollisuusalueelle asuntoja 15 000 tulevalle espoolaiselle.
Mikä on ongelman mittakaava?
Parhaan vertailukohdan Kauniaisten tilanteeseen saa Keran alueelta. Espoo maksaa kaupunkiradasta 142 800 000€ ja saa sillä 15 000 uutta asukasta Keraan. Tietämättä sen tarkemmin millaiset laskelmat Espoolla on taustalla, saadaan tästä arvioksi noin 9520€ per uusi asukas. Samalla suhdeluvulla Kauniaisiin tarvittaisiin 2889 uutta asukasta maksamaan 27 500 000€ ratainvestointia (28% lisäys nykyiseen asukaslukuun 10270).
Vuosina 2010-2017 asuntojen määrä Kauniaisissa kasvoi 20%, mikä on itse asiassa aika iso lisäys. Emme siis ole mahdottoman tehtävän edessä – rakentamista on onnistuttu vauhdittamaan aiemminkin.
Kauniaisten asuntokannasta on kerrostaloja 51% ja yhdessä asunnossa asuu keskimäärin 2,5 henkeä. Jätän omakotitalot ja rivitalot tarkastelun ulkopuolelle, koska rakentaminen kannattaa keskittää asemien ympäristöön ja siellä valtaosa rakennuksista on kerrostaloja. Lisäksi kaupungin puistomaisuuden säilyttämiseksi pientaloalueita ei tule tiivistää liikaa. Tarvitaan siis 1155 uutta kerrostaloasuntoa ja ongelma on ratkaistu.
1155 uutta kerrostaloasuntoa on paljon. Nykyisellään vakituisesti asuttuja kerrostaloasuntoja on 2288. Siihen tarvittaisiin puolet lisää. Käytännössä määrä on pienempi, koska pientaloalueille rakennetaan jatkuvasti lisää sinnekin. Jatketaan kuitenkin ajatuskoetta, ja mietitään mihin asunnot sijoittuisivat. On kaksi vaihtoehtoa:
Kokonaan uusien taloyhtiöiden rakentaminen
Lisärakentaminen korottamalla nykyisiä taloja tai rakentamalla lisää niiden tonteille
Uudisrakentaminen
Kaupungin suurin yhtenäinen rakentamaton alue löytyy Turunväylän varresta, jossa Kauniaisilla on kilometrin mittainen maakaistale lähellä Tuomarilan juna-asemaa. Sovitin siihen meidän taloyhtiön ja katsoin miltä näyttäisi. Vastaavia 3-kerroksisia 45 asunnon yhtiöitä mahtuisi 7 kpl. Korottamalla ne 5 kerroksen korkuisiksi kuten naapurissa Espoon puolella, mahtuisi Turunväylän varteen jo 525 uutta asuntoa (7×75). Puolet tavoitteesta täynnä!
Esimerkki talojen asettelusta. En ole osallistumassa tällä arkkitehtuurikilpailuun.
Kauniaisten asemalle kaavailtu tornitalo veisi asioita oikeaan suuntaan. Uutta asumista on suunnitteilla myös kaupungintalon alueelle, Bensowin alueelle, entiselle VPK:n tontille, Bredantielle, Tammikumpuun, Asematielle ja Eteläiselle Heikelintielle (Kaunis Granin numerossa 13/2024 on kattava listaus kaavoituskohteista). Käärmetalo-debatti on harmillisesti vienyt fokusta muilta rakennushankkeilta, joiden edistäminen olisi ehkä poliittisesti helpompaa. Toivottavasti tulevalla valtuustokaudella kaupungintalon tontin tilanne saadaan kuitenkin ratkaistua.
Oletetaan että näillä muilla hankkeilla saataisiin noin 260 uutta asuntoa, eli noin puolet siitä mitä Turunväylän varteen. Silloin tarvitaan vielä noin 250 asuntoa jostain.
Lisärakentaminen
Nykyisistä kerrostaloyhtiöistä iso osa on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Yhtiöissä on tehty isoja korjaushankkeita ja osa hankkeista on vasta tulossa. Asun itse 1970-luvulla rakennetussa yhtiössä ja meillä on äskettäin tehty katto-, julkisivu- ja ikkunaremontit. Mietin näiden rahoittamista lisärakentamisella, mutta se kaatui lopulta siihen että asian selvittäminen ja sopivien suunnitelmien laatiminen oli liian raskasta omin voimin. Väitän että sama tilanne on monissa muissakin yhtiöissä – periaatteessa kiinnostaa, mutta alkuun on vaikea päästä.
Kaupungilla on monia keinoja tuupata yhtiöitä oikeaan suuntaan. Tietopaketti lisärakentamisesta ja yhteystiedot sopiville suunnittelutoimistoille auttaisivat pääsemään alkuun. Kaupungin kannattaa myös tehdä periaatepäätös, jolla jokaiselle rakennusoikeutta hakevalle taloyhtiölle myönnetään 50% lisää rakennusoikeutta jo käytetyn oikeuden lisäksi. Rakennusoikeudesta pitää toki maksaa ja varsinaiset suunnitelmat hyväksyttää rakennusvalvonnassa kuten tähän asti, mutta päätös itsessään olisi tärkeä viesti yhtiöille panostaa lisärakentamiseen. Aktiivisella kannustamisella nykykerrostalojen laajentaminen lisäkerroksilla tai -rakennuksilla noin 10%:lla on hyvin tehtävissä.
Näin saamme kaupungille reilusti lisää asukkaita ja verotuloja, paremmat palvelut ja monipuolisemman liike-elämän. Pidemmällä aikavälillä vahva talous ja kasvava kaupunki on myös paras tae sille, että Kauniainen voi jatkaa itsenäisenä kuntana.
Vilket veckoslut! KAJs skräll i Melodifestivalen var nog årets bästa nyhet hittills. En av fördelarna med att ha småbarn är att man får kolla finalen en gång till nästa kväll vid en barnvänligare tidpunkt. Lustigt hur man fortfarande lyckas gå upp i varv fast resultatet redan är klart.
Först och främst är jag glad och stolt över det som KAJ presterade. De är så genuina och sprider glädje på ett sätt som man inte kan fejka. Samtidigt så är de proffs, vilket man redan sett med Kom ti byin, Pa to ta na kako och andra fina produktioner. Sen – eftersom det är frågan om Sverige – blir man ju också lite glad över att de får upp ögonen för oss här i grannlandet.
Kulturutbyte mellan Finland och övriga Norden kunde vi gärna ha mera av. Bara plus i protokollet om det ibland går åt andra hållet också. Svenskarnas Finlandsbild har redan länge behövt – och som tur dels redan fått – en uppdatering.
Vad har framgång i en sångtävling att göra med det kommande kommunalvalet undrar du kanske? Inget direkt, men det förde tankarna till den utvandring som vi haft och fortfarande har från Finland till Sverige. Det är förstås helt i sin ordning att flytta utomlands för studier, jobb, kärlek eller bara för skojs skull. Det skulle ändå vara kul att se flyttströmmen nån gång vända tillbaka.
Där har vi faktiskt en chans att slå till och lyfta fram den konkurrensfördel vi har i Grankulla. Vi är rentav unikt positionerade i Finland med tanke på inflyttare och återinflyttare från Norden.
Det är allmänt känt att storstäder drar till sig folk. Där är Helsingfors i en klass för sig i Finland (Tammerfors i all ära – ring när ni har nått över halvmiljonsstrecket). Grankulla är i praktiken en förort till Helsingfors, så kryss i rutan där.
Utomlands upplevs Finland ofta lite främmande och kanske inte så attraktivt. Kan vara att finskan avskräcker. Vilken tur då att världens lyckligaste stad har en levande tvåspråkighet. Här kan man handla, spela fotis, åka slalom, låna böcker och gå i skola på flytande svenska. Vill man hoppa över det sistnämnda så är hemundervisning ett alternativ även här, inte bara på Åland.
Grankulla behöver fler invånare och för att bevara den tvåspråkighet vi har i staden, så kunde vi gärna locka dem från Norden. Det är inget nollsummespel. Lyckas vi öppna folks ögon för det vi redan har, kan vi locka folk som annars kanske inte alls skulle flytta (tillbaka) till Finland.
Kauniaislaiset tietävät miten homma toimii. Kun kotikaupunki mainitaan mediassa, on kommenttikenttä täynnä huutelua siitä miten meillä on täällä helppoa kun rahaa on kuin roskaa.
No, ei ole. Ei ollut aiemminkaan, mutta vielä vähemmän on nyt. Kaupungin talous on vuonna 2025 alijäämäinen toista vuotta peräkkäin.
Näissä kansissa on aika tiukat raamit toiminnalle
Kunnan taloudelliseen tilanteeseen on vaikuttanut kaksi isoa muutosta. Ensimmäinen naula arkkuun oli sote-uudistus, joka vei kaupungilta paljon tuloja ja jätti ison osan menoista. Kauniaisia tavallaan rangaistaan siitä, että meillä oli ja on edelleen terveitä itsestään huolehtivia asukkaita, jotka eivät kuormita terveyspalveluita samassa suhteessa kuin muissa kaupungeissa. En ole myöskään kovin innoissani siitä, että päätösvalta terveyspalveluista siirtyy kauemmas kansalaisista, mutta se juna meni jo.
Toinen vasta saapuva juna on Espoon kaupunkiratahanke. Jo nimi kertoo minkä kaupungin tarpeita rata palvelee. Hyvin sinänsä palveleekin – Espoo saa kaavoitettua kokonaan uuden kaupunginosan Keraan 14 000 asukkaalle. Rakennusoikeuden myynnillä ja verotulojen kasvulla kaupunki voi sitten lyhentää ratainvestointiin otettua lainaa.
Kauniainen investoi myös rataan, vaikka hyödyt jäävät aika ohuiksi. Vuoroväli lyhenee 15:stä 10:een minuuttiin ja joskus menee muutaman minuutin nopeampi juna keskustaan. Tästä ilosta maksamme viimeisimpien tietojen mukaan 27 500 000€, eli 2678€ jokaiselta asukkaalta. Meidän 4-henkisen perheen kahdelle aikuiselle se tarkoittaa siis reilun 5000€:n ylimääräistä verokuormaa tuleville vuosille. Lisäksi rakentamisen aiheuttama haitta on kauniaislaisille todella merkittävä liikennekatkojen ja muuttuvien poikkeusreittien vuoksi.
Positiivisella puolella Kauniainen on osa kasvavaa pääkaupunkiseutua ja haluttu asuinalue. Meillä on hyvin toimeentulevia ja aktiivisia asukkaita. Sijainti radan varrella, lähellä isoja valtaväyliä (Turunväylä, Kehät II ja III) ei juuri voisi olla parempi ja omasta kaupungista löytyy laaja valikoima palveluita. Koko Suomen mittakaavassa valtaosa kunnista katselee kyllä meidän ongelmia kateellisena.
Huonontuneen taloudellisen tilanteen vuoksi asioita pitää kuitenkin tehdä eri tavalla kuin ennen. Kunnan toiminnassa on aina tärkeää pyrkiä tehokkuuteen ja miettiä tarkkaan mihin rahat käytetään. Samalla on selvää että soten ja ratahankkeen vaikutuksista ei pienillä parannuksilla selvitä. Tarvitaan rutkasti lisää tuloja, korkeampi veroprosentti tai sitten ajetaan talous kuralle ja odotellaan pakkoliitosta Espooseen. Oma ratkaisuni on näistä ensimmäinen. Keinoista kerron tarkemmin sitten toisessa tekstissä.
